Keltainen kahvipannu

" tervetuloa aikamatkalle menneisyyteen "

Haaveilua tulisijasta

Meidän talo on ollut jo rakennusvaiheessa aikaansa hienosti edellä(valitettavasti), eli meidän talon asuinkerroksissa  ei ole ollut koskaan tulisijoja. Vuonna 1948, kun talomme on valmistunut ei ole ollut mitään hienompaa keksintöä kuin vesikiertoinen keskuslämmitys. Sanomattakin on varmasti selvää, että tämä asia oli yksi suurin miinus meidän talossa. Vieläpä, kun tällä hetkellä talomme lämpenee öljyllä, en voi mitenkään olla tyytyväinen talomme tämän hetkiseen lämmitysjärjestelmään.
Olen aina haaveillut pönttö- tai kaakeliuunista. Paitsi, että ne ovat järjettömän kauniita, ne myös varaavat lämpöä todella hyvin. Ja, onhan puun tuoma lämpö aivan erilaista kuin patterien lämpö.
Sellainen kunnolla lämpöä varaava tulisija tullaankin varmasti jossakin vaiheessa taloomme rakentamaan. Täytyy vain olla hieman euroja taskussa ennen kuin varaavan takan rakentaminen on mahdollista.
Onneksi meillä on sentään suuri savupiippu talossa ja siinä on vapaita hormejakin. Meiltä löytyy nimittäin kellarista suuri leivinuuni ja puuhella, mutta eipä niistä siellä paljon iloa ole.
Aikoinaan on ilmeisesti ollut enemmän käyttöä niin sanotulle apukeittiölle.
Tällä hetkellä meidän talon kellari muistuttaa kuitenkin enemmän rakennustyömaata, kuin mitään sellaista paikkaa jossa haluaisi aikaansa viettää.
En näe mitään järkeä siinä, että rakentaisimme kellariin mitään hienoja tiloja, koska meillä on tässä talossa neliöitä jo muutenkin ihan  omiksi tarpeiksi.

puuhella

Leino puuhella

70-luvulla talomme keittiöön on asennettu puuhella, joka on siis tällä hetkellä ainoa asuinkerroksissa oleva  tulisija. Sekin alkaa olemaan jo aika heikossa kunnossa ja on ehdottomasti uusittava jossakin vaiheessa. Eikä nykyisen Leino-lieden ulkonäkökään miellytä minua hirveästi, jotenkin siinä on liian 80-lukulainen ulkonäkö. Johtunee, ehkä myös siitä, että minun lapsuudenkodissani oli juuri tälläinen puuhella. Lapsuudenkotini oli rakennettu 80-luvulla, sen ajan arkkitehtuuri ei yleisestikään oikein puhuttele minua.
Keittiön puuhellan tilalle haaveilen matalaa pönttöuunia, jossa on liesitaso päällä. Siinä saisi kätevästi tehtyä ruokaa ja se myös varaisi lämpöä enemmän kuin perinteinen puuhella.



Tänään tuntuu niin syksyiseltä, sadepisarat pirskovat vettä ikkunoihin ja ulkona tuntuu kolealta.
Taidamme siis tehdä syksyn ensimmäiset tulet puuhellaan ja keittää jotakin lämmintä juotavaa.
Nyt voi hyvällä mielellä fiilistellä sisällä, olla suojassa syksyn sateelta.

Rentoa lauantaita <3

-Pauliina

Kommentit

  1. Sadetta täälläkin pidellään...syksy on saapunut. Kynttilät esille, villasukat jalkaan ja peitto korviin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, ja juuri se kotona viltin alla loikoilu on ihan parasta syyspuuhaa <3

      Poista
  2. Mun täti muurautti tiilestä puuhellan tuollaisen teidän hellan tilalle. Nyt hella antaa lämpöä keittiöön ja myös kerää lämpöä. Olen nähnyt lämpöä varaavia puuhelloja. Laittaisin itse sellaisen, jos voisin. Minulla on varaava takka laattapinnalla. Se on kaunis ja tuo lisälämpöä talveen. Ehkä siellä kellarissa on leivottu ja säilötty aikanaan. Silloin sotkut näkyy vaan siellä, ei keittiössä. Ainakin kellarin perustukset saa kuivaksi lämmittämällä siellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tiilinen vaihtoehto voisi kanssa olla hyvä, koska se tosiaan myös varaa lämpöä. Sillon vaan pitäisi tehdä lattiaan enemmän tuentaa. Kellaria saa tosiaan kuivattua, kun välillä niitä tulipesiä siellä lämmittää. Kellari on vain minusta niin ankea, että en itse osaisi kuvitella siellä mitään kokkailevani :)

      Poista
  3. Mä myös haaveilen niin paljon takasta ja varsinkin pönttöuunista. Ehkä jonain päivänä tuon umpeen muuratun takan tilalla meillä komeilee olohuoneessa vielä jonain päivänä sellainen.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

back to top