tiistai 12. helmikuuta 2019

Meidän kodin vanhus!

Meidän kodin sisustuksesta löytyy kaikenlaista vanhaa tavaraa. Yksi kotimme vanhimpia asioita on kuitenkin jokin joka elää edelleen. Sen tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta meidän talon ikäluokkaa tämä upea suurikokoinen kasvi kuitenkin jo on. Kyse on limoviikunasta, jonka saimme hoiviimme muutama vuosi sitten, se oli leikattu vähän rumasti ja oli muutenkin aika reppanan oloinen ilmestys. 
Muistankin miettineeni, että liekö tuosta koskaan enää kaunista tulee. Bonsaimainen olemus kuitenkin sai minut yrittämään, ajattelin että jos siihen kasvaisi edes muutama uusi varsi, se voisi näyttää ihan kauniilta.

limoviikuna

Vaihdoimme kasvin heti uusiin multiin, mikä ei ollutkaan ihan pieni urakka. Reppana oli varmaankin ollut yli kaksikymmentä vuotta samoissa mullissa ja se oli työntänyt juuret altakasteluukun pohjaan asti. Siinä tarvittiin puukkoa, saksia, kirvestä ja ehkä muutama kirosanakin, jotta saimme revittyä kasvin irti ruukusta. 

Tässä opearaatiossa kasvi menetti todella paljon vanhoja juuriaan, mutta luulen, että se oli vaan hyvä asia. Sillä heti, kun kasvi päästi uusiin multiin, se tuntui piristyvän ihan silmissä. 
Uusi ravinteikas multa sai kasviin todellista eloa ja sen jälkeen mikään ei ole tämän kasvin kasvua pidätellytkään. Päinvastoin nyt tuntuu, että sitä saisi olla koko ajan saksimassa, jotta se mahtuu meillä olemaan. Yritän nimittäin nyt pitää tämän limoviikunan pyöreämuotoisena, niin että se ei kasvaisi liikaa korkeutta ja pysyisi tuuhean näköisenä. 

limoviikuna

limoviikuna

Tälläiset todella vanhat kasvit ovat jo erittäin vahvoja ja niille ei todellakaan kannata joka vuosi multaa vaihtaa, riittää kun pinnalle ripottelee uutta multaa ja tietenkin kastelun yhteydessä antaa lisää ravinteita. Talvella riitää pelkkä merileväuute ja nyt helmikuussa voi ryhtyä jo lannoittamaan parin viikon välein sisäkasveille tarkoitetulla kasviravinteella.

limoviikuna

limoviikuna

Tämä suuri kasvi on nyt siis noin 70-vuotias ja voi todella loistavasti. Se on selvästi viihtynyt meidän yläkerran valoisassa aulassa ja kasvi tuokin sinne aivan upeaa vihreyttä ja vehreyttä. 
Limoviikunalle ominaista on, että se tiputtaa ennen uutta kasvukautta vanhoja lehtiään, joten siitä ei tarvitse olla huolissaan. Limoviikuna viihtyy parhaiten altakasteluruukussa, koska silloin ei ole vaarana, että liikakastelu mädännyttää juuret. Limoviikuna rakastaa suihkuttelua, joten sitä kannattaa harrastaa usein,  varsinkin talvi-aikaan jolloin huoneilma on kuivaa.

Tänään onkin niin upea aurinkoinen ilma,  kasvitkin saavat pikästä aikaa taas oikein kylpeä valossa.
Ihanaa aurinkoterapiaa!

<3 Pauliina



sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Meidän koti italialaisessa lehdessä!

Meidän koti koristi tammikuussa italialaisen Casa facile-sisustuslehden sivuja. Lehti on kuulemani mukaan todella suosittu Italiassa ja olen niin ylpeä, että meidän koti "kelpasi" tähän upeaan lehteen. Tämä juttu tuntuu erityisen hyvältä siksi, että kaikki lehdessä olevat kuvat ovat minun ottamiani. Tälläiselle harrastelijakuvaajalle tämä on todella suuri kunnianosoitus. 
Tuntuu niin uskomattomalta, että minun räpsyni ovat oikeasti tarpeeksi hyviä ihan oikean sisustuslehden sivuille.

casa facile

Miten meidän kotimme sitten lehteen päätyikään. 
He ottivat minuun yhteyttä Instagramin kautta, olivat kuulemma toimituksessa jo pitkään ihastelleet meidän värikästä ja taidolla sistustettua persoonallista kotia.
Ymmärsin ensin, että kyse olisi jostain pienestä jutusta, johon he tarvitsisivat yhden tai kaksi kuvaa kodistamme.
Sitten kun minulle tuli lista kuvista, jotka he lehteen haluaisivat, tajusin vasta että kyse onkin ihan kunnon sisustusjutusta. Minä sitten lähetin heille, heidän valitsemat kuvat tarpeeksi suurina ja hyvälaatuisina. 


Meidän haastattelu juttua varten tehtiin englanniksi sähköpostin välityksellä ja en kyllä osaa yhtään sanoa kuinka paljon asiavirheitä juttuun eksyi. Italian kieli, kun ei valitettavasti ole minulla kovin vahva, ymmärsin tekstistä vain sanan sieltä ja täältä. 

Jutusta tuli kaiken kaikkiaan 12 sivuinen eli ei todellakaan ollut ihan pienestä sisustusjutusta kysymys. Tuntui ihan mielettömän upealta nähdä omat kuvat sisustuslehden sivuilla.
Tässä teille kuvia siitä miltä valmis juttu lehdessä sitten näytti. Minun oma kuvani on taitavan ja lahjakkaan Mikko Kaaresmaan ottama, se otettiin jokin aika sitten ruotsalaiseen Retro-lehteen.








Lehdestä oli vaikea napsia kuvia, mutta toivottavasti saatte jutusta kuitenkin jonkinlaisen käsityksen.
Minulle tuli Instagramiin tämän jutun myötä hurja määrä italialaisia seuraajia. 
Fiilasin ja höyläsin näitä kuvia moneen kertaan ennen kuin uskalsin lähettää kuvat eteenpäin. Vaivannäkö kuitenkin kannatti, olen oikeasti todella tyytyväinen lopputulokseen. 
Tästä jää aivan upea muisto itselle.

Kivaa uutta viikkoa teille kaikille <3

-Pauliina

keskiviikko 6. helmikuuta 2019

Väriä elämään + arvontavinkki!

*Kaupallinen yhteistyö Frazada.fi:n kanssa

Meille tuli kotiin lisää väriä upeiden frazada maton ja tyynynpäällisen muodossa. Frazadat ovat Andien naisten jo vuosisatojen ajan kutomia kankaita, joita käytetään mattoina ja huopina. 
Materiaaleina frazadoissa käytetään itse kerityn lampaanvillan lisäksi joskus myös laaman- ja alpakanvillaa. Langat värjätään käsin ja luonnon väriäineita käytetään runsaasti.
Minusta on upeaa, että frazada.fi ostaa tuotteet suoraan käsityöläisiltä itseltään, jolloin heille jää työstä kunnollinen korvaus.

Minua itseäni viehättää frazadoissa ennen kaikkea niiden upeat kirkkaana hehkuvat värit, mutta myös se, että niissä todellakin näkyy tekijänsä kädenjälki. Yksikään frazada ei ole keskenään samanlainen.
Värit ja kuviot kertovat omaa tarinaansa: paikkakunnasta, perhetapahtumista, luonnonilmiöistä jne.
Myös villa materiaalina viehättää minua kovasti ja se sopii loistavasti lämmittämään kylminä talvipäivinä. 


Testasin frazada mattoa keinutuolin alle ja aika ihanalta pinkin sävyissä hehkuva matto, keltaisen kiikkutuolin alla näyttääkin.  Jos paikkaa ei löydy mattona voi tätä käyttää myös vilttinä, sängynpeittona tai vaikka sohvanpäällisenä vain mielikuvitus on rajana.
Raidallinen tyynynpäällinen näyttää ihanan raikkaalta keltaisen kiikkutuolin parina.



Minulla on tällä hetkellä selvästi paha kuvio- ja värineuroosi. Rakastan yhdistellä erilaisia värejä ja kuoseja rohkeasti sekaisin. Minusta esimerkiksi nämä kaksi mattoa sopivat keskenään loistavasti yhteen, vaikka toinen on väreiltään huomattavasti kirkkaampi. Kaiken ei aina tarvitse olla niin sävysävyyn, tietynlaisilla ristiriidoilla saa sisustuksesta luotua mielenkiintoisemman.



Kaapo on aivan rakastunut tähän lämpöiseen villamattoon, varmasti tuntuu ihanalta pötkötellä tämän lämpöisen huovan päällä. Toivottavasti hän ei kuitenkaan keksi testata kynsiään tähän kaunottareen.

Ihanaa viikon jatkoa ja ps. Instagram-tililläni on meneillään arvonta jossa voit voittaa itsellesi kaksi valitsemaasi frazada tyynynpäällistä juuri avatusta frazada.fi-nettikaupasta. Arvonta on voimassa 20.2. klo 20.00 asti.

<3 Pauliina


maanantai 4. helmikuuta 2019

Varjostin löysi parinsa

Löysin viikonloppuna kirpputorilta kauniin vaaleanpunaisen varjostimen. Varjostin on sellainen suoraan polttimon päälle laitettava versio, joten sille on aika helppo löytää sopiva jalka.
Muistelin myös, että meillä saattaisi varastojen kätköissä olla jo valmiina varjostimelle sopiva jalka.


Kätköistämme löytynyt puinen jalka olikin aivan loistava tälle varjostimelle. Jalka on juuri sopivan korkuinen ja minusta puu ja hento vaaleanpunainen ovat loistava väripari.
Tässä valaisimessa on minusta sellaista hauskaa mummolafiilistä ja toisaalta taas valaisin tuo sellaista rennon boheemia tunnelmaa. Boheemifiilis minulle tulee varmastikin varjostimen hapsuista ja väristä.



Valaisin on minusta oiva lisä meidän kevätsävyt saaneeseen olohuoneeseen. Valaisin antaa ihan mielettömän kauniin ja tunnelmallisen valon. Sohvan vieressä oleva musta jalkavalaisin kytketään päälle silloin, kun tarvitaan lukuvaloa. Muulloin riittää hämyistä tunnelmaa antavat valaisimet.

Meillä on olohuoneessa kaiken kaikkiaan kahdeksan valaisinta, mutta yksikään ei ole siellä turhaan. Jokaiselle valaisimelle on oma käyttötarkoituksensa. Minusta oikeanlainen valaistus on paras tunnelman tuoja ja pienillä valaisimilla se saadaan parhaiten aikaan. Toisaalta taas hyvä yleisvalo on todella tarpeellinen, jotta huoneessa näkee kunnolla puuhastella. 



Silloinkin, kun valaistusta ei tarvita niin ovathan kauniit valaisimet aivan upeita sisustuselementtejä.

Mukavaa uutta viikkoa <3

-Pauliina

sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Minun rakkain huonekalu!

Toiset huonekalut ovat toisia tärkeämpiä, sellaisia jotka herättävät muistoja ja kauniita ajatuksia.
Sellaisia, jotka kulkevat mukana vuodesta toiseen, sellaisia joista ei henno luopua missään elämän tilanteessa. Sellainen on minulle minun mummoni vanha ompelukonepöytä.
Pöydän kolhut ja kulumat kertovat tarinaa, kolhut saavat minut hymyilemään.

Minun mummoni oli todella ahkera ompelija ja minusta on niin ihana, kun voin nähdä pöydässä ne kulumat ja jäljet, jotka mummoni on ommellessaan pöytään jättänyt. Pöydästä näkee, että se on ollut todella kovalla käytöllä. Kaikki ne elämisen jäljet ovat minulle muisto yhdestä elämäni rakkaimmasta ihmisestä. Tämä pöytä on minulle todellinen aarre.

ompelutilan sisustus

ompelutilan sisustus

Toivoisin, että ehtisin ompelemaan enemmän kuin viime aikoin olen ehtinyt. Ajattelin silloin, kun sain itselleni näin upean ompelutilan, että nyt varmasti tulee ommeltua todella usein. Väärässä kuitenkin olin, en millään saa tartuttua puuhaan. Kangaskaappini pursuilee toinen toistaan kauniimpia kankaita, jotka odottavat siellä inspiraatiopuuskaa. 

ompelutila


Tässä pöydässä on vielä nähtävissä mummoni maalisiveltimen jälki, pöytä on sudittu valkoiseksi vähän niin ja näin, mutta minua se ei haittaa. Jotenkin tähän pöytään sopii se, että se ei ole liian siistiksi ja hienoksi laitettu. Valkoinen maalipinta oli kuitenkin pinttyneen lian peitossa, joten halusin hieman raikastaa sitä, sudin valkoisen maalin päälle kevyesti vaaleanmintun sävyistä kalkkimaalia.




Onko teillä muilla huonekaluja tai esineitä, joista et luopuisi mistään hinnasta? Esineitä, jotka herättävät teissä hyviä ja positiivisia muistoja? 

Kivaa sunnuntain jatkoa, minä lähden tästä taas kerran lumitöihin :D

-Pauliina

torstai 31. tammikuuta 2019

Kevättä ilmassa!

Vaikka ulkona vielä paukkuu pakkanen ja lunta tupruttaa niin halusin silti pukea kotiamme jo keväisiin pastellin sävyihin. Tälläinen vaalea, mutta silti värikäs värimaailma tuntuu olevan eniten minun mieleeni. Vaikka sitä syksyllä  tuleekin vaihdettua väritystä tummempaan suuntaan, niin  eniten minua ilahduttaa kun valo lisääntyy ja saan taas pukea kodin keväisiin väreihin.

Ensimmäisenä kevät saapui olohuoneeseemme, tämä huone muuttuukin ehkä eniten vuodenaikojen mukaan. Ehkä tätä huonetta tulee siksikin muunteltua niin paljon, kun tässä huoneessa vietämme eniten aikaa. Mitä enemmän sitä tulee tilaa tuijoteltua, sitä enemmän niitä ideoita yleensä syntyy. 


Pari vuotta sitten hankkimani suloisen värinen Kelim-matto ihastuttaa minua aina vaan. Tässä matossa yhdistyvät kaikki sävyt, jotka minua ihastuttavat. Tähän mattoon on myöskin erittäin helppo yhdistää muita sävyjä. 


Olohuoneen järjestyskin pääsi taas muuttumaan, en tiedä mikä siinä on, mutta minä rakastan vaihdella huonekalujen paikkoja. Koko tilasta tulee aina ihan uuden näköinen, kun vaihtaa järjestystä. Joka kerta minulle myös tulee tunne, että tämä on se paras järjestys. Niin kävi myös tällä kertaa, palaset vaan loksahtelivat paikoilleen. 

Saa nähdä kuinka kauan tämän hetkinen järjestys pysyy, mutta ainakin tällä hetkellä se tuntuu todella hyvältä ja toimivalta. Myöskin olohuoneemme värit tuntuvat niin ihanilta ja raikkailta.





olohuoneen kevät

olohuoneen kevät

Nurkassa oleva kaappi kätkee sisälleen television, ihanaa kun musta rumilus on piilossa katseilta. 
Olemme vieläkin pohtineet, että peittäisimmekö hirsiseinän myös olohuoneen puolelta. Siihen sopisi minusta hienosti esimerkiksi jokin kasviaiheinen 50-lukua henkivä tapetti. 
Jotenkin tuntuu, että tuo hirsi ei oikein istu tälläiseen 50-60-lukuiseen sisustustustyyliin, toisaalta taas tykkään siitä, että kaikki palaset eivät sovi täydellisesti yhteen. 



Huomenna alkaakin jo helmikuu, mihin ihmeeseen tämä tammikuu katosi. Ihan hurjan nopeasti menee aika. Tämä tammikuu oli tietenkin minulle vähän uutta ja jännääaikaa, kun aloitin tammikuun alussa työt omassa ihanassa kampaamossani.  Juttua kampaamosta löydät täältä(klik!)

Ihanaa helmikuuta teille kaikille <3

-Pauliina

sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Kirppisaalis Salosta!

Viime viikonloopuna olimme kyläilemässä rakkaiden ystäviemme luona Salossa, ihanassa Tyynelässä. Lauran Sateenkaaria ja serpentiiniä-blogista voit lukea juttua tästä ihanasta vanhasta talosta. 
Vierailut Tyynelään pitävät aina sisällään myös kirppiksien kiertelyä, koska se on meille kaikille rakasta ja mielekästä ajanvietettä. 

En ole muistaakseni koskaan joutunut palamaan Salon kirppiksiltä tyhjin käsin kotiin. Aina on löytynyt mieluisia kotiintuomisia ja niin löytyi myös tällä kerralla.


Arabian valkoisen teekannun nappasin mukaani, koska sen hinta oli niin kohtuullinen 6 euroa. Pannu oli ostettaessa todella likainen ja täynnä mustia naarmuja, mutta niin taas kerran Universal stonella sai ihmeitä aikaan ja pannusta tuli kuin uusi. Tykkään tosi paljon tämän kannun muodosta ja tuosta kauniista 50-lukua henkivästä rottinkikahvasta. Tämä teekannu on Ulla Procopen suunnittelema ja kannua on valmistettu ainakin kolmessa eri koossa ja kannua löytyy myös Hilkka-Liisa Aholan upeilla kukkakuvioilla. 


Arabian Ahmet-sarjan kahvikupin ja asetin nappasin matkaani kolmella eurolla, tämä oli minusta ihan loistava löytö. Näitä kauniita kupposia ei todellakaan enää kovin usein kirppiksillä vastaan tule. 
Kuvion on suuunnitellut Raija Uosikkinen vuonna 1968. 


Kaksi keltaista samettista tyynynpäällistä täydensi minun pastellin sävyisten sohvatyynyjen joukkion. Tyynynpäälliset ovat aitoa Ikeaa ja hintaa näillä kirppiksellä oli 2 euroa kappaleelta.


Hauska teakin värinen ripustin, on ilmeisesti ollut aiemmassa elämässään veitsiteline, mutta minä ostin sen itselleni korutelineeksi. Tähän saa niin kauniisti esille ihanimmat kaulakorut. Samalla se sitten toimii tauluna. Tällä telineellä oli hintaa 0,50 euroa.


Emme olisi oikeasti tarvinneet enää yhtään tälläistä pienikokoista mattoa, mutta kun näkee kauniin kotimaisen aitoa villaa olevan maton kirppiksellä...niin se tarve sitten unohtuu. Tämä vaalenpunaisena hehkuva upea matto kustansi vaivaiset 15 euroa. Näillä pakkasilla maton sai helposti raikastettua, kun antoi sille kunnon lumipesun. Sovitin mattoa meidän yläkerran ns. välihuoneeseen, tykkäsin tässä huoneessa ehkä enemmän valkoisesta paimentolaismatosta. Vielä tämä uusi hankinta siis etsii paikkaansa, saa nähdä minne tämä kaunis matto sitten lopullisesti asettuu. 



Kirpparilta lähti matkaani myös toinen Arabian kahvikuppi, tällä kaide-kuvioisella kupilla oli hintaa 2,5 euroa. Tassi oli rikkinäinen, mutta onneksi minulta löytyy kotoa vara-osia näille ihanille kupposille. Ei ollut tämäkään kuppi siis hinnankiroissa.


Iittalan valmistama suloinen Sarjaton-sarjan muki meinasi jäädä kirpputorin hyllyyn, koska sillä oli mielestäni hieman liikaa hintaa, mutta suloinen vaaleanpunainen väri kuitenkin hurmasi minut. Minulta löytyy yksi tälläinen muki tiilenpunaisessa värissä. Muki on ollut aivan täydellisen kokoinen teekupiksi, joten ajattelin toiselle samanlaiselle olevan myös käyttöä. Maksoin mukista 10 euroa.


Ruotsalainen Kockumsin valmistama suloistakin suloisempi emalikulho lähti mukaani euron kolikolla. Kulho on Arne Erkerin suunnittelema. Tässä  kyseisessä kulhossa oli minusta erityisen upea tämä syvä violetin sävy. Nämä pienet tarjoilukulhot ovat ihan täydellinen lisäys kattauksiin. Vaikka minulta löytyy näitä pikkuisia kulhoja jo useita tuntuu, että aina niille vaan löytyy käyttöä toisin kuin taas suurille kulhoille, joita olenkin laittanut paljon jo kiertoon.

Ihanaa ja leppoista sunnuntai-iltaa <3 

-Pauliina