Arvonta teille ihanille lukijoille!

Halusin piristää tätä sateista lokakuuta pienellä arvonnalla. Eli arvon teidän ihanien lukijoiden kesken kuusi kappaletta Marimekon Oiva Räsymatto mukeja. 

Arvontaan voit osallistua liittymällä blogini lukijaksi oikeasta sivupalkista tai seuraamalla blogini facebook-sivuja klik! Jos seuraat molempia niin kerro oletko mukana yhdellä vai kahdella arvalla. Lisäksi kommentoi tätä postausta tai Facebookin arvontalinkkiä ja kerro halutessasi mitä aiheita toivoisit minun käsittelevän blogissani.

Muista jättää myös kommenttiin sähköposti-osoitteesi niin saan voittajaan yhteyden arvonnan päättyessä. Postitan palkinnon Suomeen.

Arvonta päättyy ensi viikon maanantaina 21.10.2019

Haluan kiittää teitä kaikkia ihania lukijoitani siellä ruudun toisella puolella. Jokainen kommentti tuo aina hymyn huulilleni. Toivottavasti viihdytte mukana jatkossakin. 

Onnea arvontaan <3 

<3 Pauliina

DIY - lampunvarjostin (ja, kertomus siitä, kun kaikki ei aina mene ihan niin kuin suunnittelee).

Sain mielestäni ihan loistavan idean ja sitten mikään ei mennytkään ihan niin kuin olin ajatellut. 

Aloitetaan siis ihan alusta, meidän kesällä löytämäämme jalkalamppuun ei meinannut millään löytyä sopivaa varjostinta. Sain idean, että teen sellaisen sitten itse, jos ei kerran kaupasta löydy sopivaa tai ei ainakaan sopivaan hintaan.  

Olin joskus netin syövereissä törmännyt kullanväriseen metallipuikoista tehtyyn valaisimeen, mietin kuinka saisin vastaavaan tehtyä kotioloissa. Muistelin joskus pinterestissä nähneeni mehupilleistä tehdyn varjostimen ja siitä se ajatus sitten lähti.  

Lähdin kaivelemaan kaappejamme löytyisikö meiltä pillejä tähän projektiin ja löytyihän niitä, ei muuta kuin tuumasta toimeen. Olin jo aiemmin löytänyt kirpputorilta projektiin sopivan varjostimen kehikon. Kaappien kätköistä löytyi myös liimaa, joten sitten vaan pillejä liimailemaan. 

Helppoa kuin heinän teko, tai sitten ei...

No siinä aikani liimailtuani, tajusin, että minulla on aivan vääränlainen liima käytössä. Pillit eivät tulisi kestämään kiinni varjostimessa ja lisäksi pillit loppuvat kesken. No ei muuta kuin Facebookiin kyselemään, löytyisikö keltään ystävältäni pillejä kaapeista tai olisiko jollakulla asiaa Ikeaan, josta käyttämäni pillit oli vuosia sitten hankittu. 

No ei keltään löytynyt pillejä, eikä Ikeakaan näitä epäekologisia muovipillejä enää myynyt. Apua, minun hyvä ideani olla ekologinen ja tehdä valaisin kaapeista löytyvistä materialeista kuivui täysin kasaan. Mitäs nyt. 

Vielä yksi vilkaus omiin ja työpaikan kaappeihin. Sain kuin sainkin haalittua tarpeeksi suuren määrän pillejä kasaan, ainoa ongelma oli, että pillit olivat keskenään eri paksuisia ja pituisia.

En antanut tämän pikku seikan kuitenkaan lannistaa minua, ajattelin että tuleepa sitten enemmän tekstuuria tähän varjostimeen. Saisin ainakin pillit käytettyä ja jo kauttaaltaan siinä ensimmäisessä vääränlaisessa liimassa uineet pillit eivät joutuisi roskakoriin. 

Valmiin lopputuloksen nähdessäni, sain vihdoin huokaista helpotuksesta, se onnistui sittenkin.

Loppujen lopuksi tästä varjostimesta tuli ihan tosi ihana ja se olisi myös ollut ihan helppo ja nopea projekti jos olisin miettinyt tarvikkeiden riittävyyden ja sopivuuden heti alkuun. 

Se miettiminen ei vaan ole minun vahvin puoleni, olen vähän sellainen reippaasti hommaan tarttuva tyyppi. Tälläisissä jutuissa se sitten vähän kostautuu, no onneksi loppu hyvin, kaikki hyvin.

Alla näette kuvia millainen varjostin oli ennen tuunausta ja maalausta. Aika moinen muutos vai mitä? Tästä neljän euron varjostimesta tuli tuunauksen jälkeen meidän tyylinen ja myös tuohon lampunjalkaan sopivasti istuva. 

Nyt, kun minulla ei tämän projektin kanssa mennyt mikään putkeen niin jaan teille vinkit kuinka tässä voi onnistua! Tähän projektiin kannattaa siis käyttää paperipillejä, koska niitä saa ostettua lisää kaupasta. Minulla meni tähän varjostimeen n.100 pilliä. Tämän minun lampunvarjostimen halkaisija on n. 30cm. Lisäksi tarvitset liimaa, spray-pohjamaalia ja pintamaalia. 

Meidän varjostin on maalattu kullansävyisellä Mastonin spraymaalilla, tästähän voi tehdä ihan minkävärisen haluaa tai vaikka jättää kokonaan maalaamatta. Jos pillien väri on omaan kotiin sopiva. Minun pillit olivat sen verran sekavaa sorttia, että maalaaminen oli oikeastaan pakollista, ymmärrätte varmaan.

Vinkit onnistuneeseen työhön:

• Mieti valmiiksi, onko sinulla tarpeeksi tarvittavia materiaaleja ja jos ei saako niitä hankittua lisää.
• Hanki oikeanlaista liimaa, älä käytä sitä mitä nyt sattuu löytymään.
• Jos menee hermot, pidä tauko ja jatka, kun taas mieli on virkeämpi.

Näillä eväillä on hyvä lähteä uuteen viikkoon. 

<3 Pauliina

Helppo syksyinen kranssi!

Metsät ja pellonpientareet tarjoavat mitä ihanimpia tarpeita syksyisiin askarteluihin. Askartelin meille  tänään kauniin kranssin metsänreunasta löytyneistä heinistä. 

Heinät ovat sisustuksessa olleet jo pitkään pinnalla ja minusta se on hienoa. Koska heinillä sisustaminen jos mikä on ekologista ja edullista. Ja, onhan se ihanaa kun ostoksilla käynnin sijaan, tarpeet saa hankittua kävelyretken varrelta. Huvi ja hyöty yhdellä kertaa. 

Käytin kranssipohjana Parolan rottingista hankkimaani rottinkirengasta. Se sopii minusta upeasti yhteen samansävyisten heinien kanssa. Heinät sidoin renkaaseen juuttinarulla, koska silloin ei haittaa vaikka narua jäisikin vähän näkymään. Käyttämäni heinä oli todella pölyävää sorttia, joten viimeistelin kranssin pienellä kerroksella hiuslakkaa. 

Hiuslakka on tarpeeksi hienojakoista ja se on helppo sumuttaa kranssiin. Lakan avulla kranssista tulee lähes pölyämätön. 

Tässä tekemässäni kranssissa on yhteensä yhdeksän heinätupasta, sidoin ne ensin kevyesti kolmen ryppäisiin ja sen jälkeen kiinnitin ryppäät renkaaseen. Tämän kranssin tekemiseen meni ehkä 15 minuuttia aikaa. Ihanan nopeasti ja helposti sain meille syksyisen koristeen. 

Kranssi löysi paikkansa meidän ruokailutilasta. Minusta se sopii hienosti yhteen minun kirppikseltä haalimieni keraamisten pullojen kanssa. Vaikka olen värien ystävä niin tykkään myös kovasti tälläisestä luonnollisesti väripaletista. 

Leppoisaa sunnuntai-iltaa <3 

<3 Pauliina

Aamuauringossa kylpevä keittiö!

Yksi asia, jota rakastan talossamme ehkä eniten on ehdottomasti se, että se on rakennettu juuri oikein päin tähän tontille. Rakastan sitä miten valo kiertää kodissamme. Varsinkin aurinkoisina aamuina olen niin onnellinen, kun saan hörppiä aamukahvia auringon lämmittäessä kasvojani. 

Se hetki saa minut aina hymyilemään, niin kävi myös tänään. Lokakuinen kirpeä, mutta niin ihana aamu. Ikkunoista näkyy upeat ruskanvärit, sisällä pienen keittiönpöydän vieressä on lämmin ja onnellinen olo. Laulun sanoja lainatakseni "voiko ihanammin päivä enää alkaa, onko ihanampaa aamua kuin tää"?

Tälläisistä pienistä, melko tavallisista hetkistä tulen niin onnelliseksi. Ei ole kiire minnekään, voi vaan istua rauhassa ja nauttia hetkestä. Tämä talo on tehnyt minusta melkoisen kotihiiren, en malta poistua täältä minnekään. Kotona on niin hyvä olla <3 

Keittiömme todellakin on kodin sydän, olen ollut niin tyytyväinen tähän viimeisimpään freesaukseen, jonka sinne teimme. Keittiön muutoksista löydätte lisää juttua täältä(klik!)

Koko keittiö on tuntunut nyt erittäin toimivalta ja jotenkin tosi paljon raikkaammalta. Vielä pitäisi löytää kaksi kohdevalaisinta keittiöön, olen yrittänyt metsästää niitä käytettyinä ja se tehtävä tuntuu lähes mahdottomalta. On niin hankala löytää kahta samanlaista valaisinta. Voi siis olla, että päädyn hankkimaan valaisimet uutena. Pimeät illat nimittäin todellakin muistuttavat meitä siitä, että valoja todella tarvitaan kipeästi. 

 Tänään ajattelimme mennä vielä kasvihuoneesen syömään illallista, jos vain suinkin tarkenemme. Siellä on kyllä lämmitin ja tietysti kynttilät lämmittävät niin pienen tilan myös aika hyvin. 

Joten ei muuta kuin vaatetta vaan tarpeeksi päälle ja tunnelmoimaan pimeästä illasta. 

Ihanaa ja rentouttavaa lauantai-iltaa <3

<3 Pauliina

Kirppiskierroksen saalis!

Olimme viime viikonloppuna ystäviemme luona kyläilemässä Salossa ja ohjelmaan kuului tietenkin myös kirppiskierros paikallisille kirppareille. Salon kirpparit eivät ole pettäneet koskaan, eikä niin tapahtunut tälläkään kertaa. Aivan ihania juttuja tarttui taas matkaan. 

Vaikka täytyy kyllä myöntää, että osa hankinnoista oli eräänlaista villiintymistä, koska kaikille ostoksille ei ollut kodissamme paikkaa mietittynä. Olen yrittänyt vähentää tälläisten tarpeettomien hankintojen tekemistä myös kirppareilta, mutta joskus vaan käy niin, että se kuuluisa järki vain katoaa jonnekin. Toivon, että siellä ruudun toisella puolella on kohtalotovereita, jotka ymmärtävät tämän villiintymisen. Tuntuu, että vaikka kuinka vähennän tavaraa niin kirppikset ovat minulle se akilleen kantapää, joissa minun on vaikea säilyttää maltti. 

Paras lääke saattaisi olla, että en kävisi enää kirppiksillä, mutta kun se kirppareiden koluaminen on vaan niin kovin mieluinen harrastus, ei sitä nyt ihan kokonaan voi jättää.
Täytyy vaan taas käydä kaappeja läpi ja laittaa jotakin kiertoon, että uudet löydöt mahtuvat. 

Upea sirojalkainen lehtiteline oli ihan pakko kotiuttaa, tässä oli niin upea muotokieli, että en vaan pystynyt vastustamaan. Olemme myyneet monta lehtitelinettä meiltä pois tarpeettomina, joten järjellä en nyt tätä hankintaa pysty selittämään. Kotiin tultua teline kuitenkin löysi heti paikkansa Rondo nojatuolin vierestä. Lehtiteline löytyi Salon Aarresaaresta ja maksoi 16,8 euroa. Minusta varsin hyvä hinta näin kauniista ja hyväkuntoisesta yksilöstä. 

Messinkisten lintujen kokoelmani sai täydennystä, kun Salon osto- ja myyntiliikkeestä löytyi suloinen joutsen. Täytyy muuten vilpittömästi suositella tätä paikkaa, tosi kiva uusi tuttavuus minulle. Kaikki kauniisti esillä ja oikein hyvä ja asiantunteva palvelu. Tänne haluan ehdottomasti toistekin. 

Tälläistä Arabian kukkaruukkua en ole koskaan aikaisemmin nähnyt. Tai siis kuvio on erittäin tuttu, mutta olen tottunut näkemään tätä Suvi-sarjaa vain ilman lasitetta ja täysin valkoisena. Keltaisella lasitteella tämä on minulle aivan uusi tuttavuus. Suvi-sarja on Gunvor Olin-Grönqvistin 80-luvulla suunnittelema. Hintaa tällä harvinaisella löydöllä oli 5 euroa, alhainen hinta johtunee siitä, että pohjasta puuttui Arabian leima. 

Suvi-sarjasta löytyy erikoisia kukkaruukkuja ja maljakoita, sekä kynttilänjalkoja. Onko teistä joku törmännyt tälläiseen lasitettuun versioon?

Työpöytäni sai kaunistusta, kun löysin sinne eurolla hauskan itämaisen hiirimaton. Vielä pitäisi hankkia uusi hiiri, kun minun Imacin mukana tullut hiiri sanoi sopimuksensa irti. Minun esteettistä silmää häiritsee tuo musta möhkö. 

Kaunis laatoista tehty pannunalunen kustansi yhden euron. Olen käyttänyt näitä pannunalusia myös kukkaruukkujen alla, välttääkseni meidän puisten huonekalujen kostumisen. 

Tässä yksilössä ihastutti erityisesti kauniit tummanpuhuvat värit. 

Tässä tulee sitten sellainen löytö, joka olisi ehkä pitänyt jättää tekemättä. Tai ainakin nyt tuntuu siltä, vaikka tykkään tästä sarjapöydästä tosi paljon niin täällä se nyt pyörii ympäri taloa ja paikkaa ei tahdo löytyä millään. Ehkä se oli edullinen hinta, joka sai hairahtumaan, sarjapöytä maksoi vain viisi euroa. Toivon nyt kuitenkin vielä, että saan tämän setin jonnekin asettumaan, koska tämä setti on minusta tosi kaunis ja lasitasot tekevät siitä ihanan ilmavan. 

Paljon osumaa saanut "lamppureppana" oli pakko pelastaa, puolisoni lupasi tämän kunnostaa ja meillä olisi sille paikkakin jo varattuna. Nimittäin meidän vanha makuuhuoneemme talomme yläkerrassa on sisustuksen osalta jäänyt vähän vaiheeseen ja sinne olemme sopivaa kattovalaisinta metsästäneet. 

Tämä messinkinen kaunotar olisi minusta ihan täydellinen, joten toivotaan että saamme valaisimen kuntoon ja taas takaisin käyttöön. 

Valaisin on ruotsalaisen Carl Thoren suunnittelema ja sitä on valmistettu 70-luvulla.

Vierashuoneen naulakon koristukseksi hankin kauniin rottinkikehyksisen peilin, peili kustansi 10 euroa. Tänne nurkkaan on selkeästi kerääntynyt tälläisiä luonnonvärisiä asioita. 

Minusta puunsävy sopii kauniisti yhteen pastellinsävyisen kirsikkapuu-tapetin kanssa. 

Arabian valmistama sipulimaljakko, kaunissa turkoosissa värissä lähti mukaani kymmenellä eurolla. 

Mukavaa uutta viikkoa <3 

<3 Pauliina

Kullankeltaista olohuoneeseen!

Kerroinkin teille jo aikaisemmassa postauksessa, että tilasin olohuoneeseen uudet verhot ja nyt ne ovat roikkuneet ikkunassa viikon päivät. Olin aluksi ihan kauhuissani, mitä olin oikein mennyt tekemään. Verhot näyttivät jotenkin tunkkaiselta ja ihan väärän värisiltä ei yhtään sellaisilta, joita olin ajatellut. 

Olin siis varma, että verhot lähtevät bumerangina takaisin. Päätin antaa verhoille kuitenkin hetken aikaa, ne olivat kuitenkin niin erilaiset kuin edelliset hempeän vaaleanpunaiset verhot.
Jospa kuitenkin tottuisin uusiin tulokkaisiin. 

 Ja niin siinä vaan kävi, että hetken verhoja katseltuani, olen alkanut tykkäämään niistä todella paljon. Verhot toivat juuri sopivasti syksyistä tunnelmaa meidän olohuoneeseen ja verhojen värikin on itse asiassa juuri täydellisen kullankeltainen, sellainen jollaiseksi ulkona oleva näkymäkin alkaa pikku hiljaa muuttua. Moni teistä arvasi siis oikein meidän uusien verhojen värin, hyvin te minut tunnette :D

Sametti materiaalina sopii mielestäni hyvin syksyyn. Se on jotenkin niin valloittavan pehmeä ja lämmin materiaali. Varsinkin vanhojen ikkunoiden väleistä tuntuu aina hieman vetävän, tälläiset paksut verhot pitävät myös vedon tunteen poissa. 

Vielä ajattelin jossakin vaiheessa vaihtaa olohuoneeseen syksyisemmän maton ja tämä ihana pastellinsävyinen kelim-matto saa mennä varastoon odottamaan kevättä. Tämä pastellinen ihanuus on kyllä ollut niin loistava hankinta, matto on aina syksyt ja talvet varastossa, mutta aina keväällä tulen niin iloiselle mielelle kun levitän sen taas lattialle. Tekstiileillä saa niin mahtavaa vaihtelua. 

Sateisina ja pimeinä iltoina on tullut jo poltettua paljon kynttilöitä, rakastan niin tätä ihanaa vuodenaikaa, kun voi vaan rentoutua sohvannurkassa viltin alla. 

Mitäs tykkäätte?
Eikö vain tullut verhojen myötä ihan eri fiilis, koko huoneeseen?

<3 Pauliina

Kylppärin "uusi" kuvastin ja valaisimet!

Saimme vihdoin asennettua paikoilleen minun Juthbackan markkinoilta löytämäni peilin ja valaisimet. Minulle on edelleen hieman epäselvää, että onko näiden valmistaja Arabia vai ruotsalainen Ifö.

Ilmeisesti molemmat yritykset ovat näitä aikoinaan valmistaneet ja mikä ilo oli huomata, että Ifö valmistaa samanlaisia valaisimia edelleen ja niitä myy suomessa Domus Classica.

Mahtavaa, että tälläisiä vanhoja klassikoita valmistetaan edelleen. Uskon, että moni vanhan talon asukas tykkää sisustaa kotiaan talon tyyliin sopivaksi. Valitettavan usein talon alkuperäiset kalusteet ovat aikojen saatossa hävitetty ja siksi on niin ihanaa, että vanhan talon tyyliin sopivia tavaroita saa hankittua myös uutena. 

Itse olin kyllä niin onnekas, kun onnistuin löytämään tämän kauniin peilin ja valaisimet käytettynä ja vieläpä niin edulliseen hintaan. Maksoin näistä yhteensä vaivaiset 9 euroa. Tämä vaaleanpunainen sävy on minusta ihan täydellinen ja toi ihanasti väriä meidän muuten aika mustavalkoiseen kylpyhuoneeseen. 

Meidän kylpyhuone on ihan todella pieni ja siksi erittäin vaikea kuvattava. Olen pahoillani, että kuvien laatu ei ole nyt ihan priimaa. Kylppärissämme on nimittäin lähes säkkipimeää ilman valoja. Valaisimet taas heijastaa niin paljon, että niiden kanssa on haastava kuvata. Jalustan kanssa ahtautuminen tänne parin neliön koppiin oli aikamoisen mielenkiintoinen tehtävä. 

Onneksi sain sentään jonkinlaisia kuvia aikaan. 

Vaikka kylpyhuoneemme on pieni niin tykkään siitä tosi paljon ja minusta se on myös oikein toimiva meille. Emme tarvitse suurempaa kylpyhuonetta. Peseydymme lähes pelkästään meidän pihasaunassa, jonka lämmitämme joka toinen päivä ihan ympäri vuoden.

Aurinkoista uutta viikkoa teille kaikille <3 

<3 Pauliina