Täydellinen sunnuntai!

*Kaupallinen yhteistyö: Arabian kanssa

Voi tätä onnea, yksi minun kaikkien aikojen lemppari astiasarjoista on tullut uustuotantoon. Tätä hetkeä olen odottanut pitkään! Kyseessä on tietenkin Birger Kaipiaisen 70-luvulla Arabialle suunnittelema Sunnuntai-astiasarja. Birger Kaipiainen työskenteli Arabialla lähes koko 50-vuotisen uransa ajan. Hänen kiehtova tyyli on aina vedonnut minuun. Sunnuntai astioissa minuun kolahtaa aivan kaikki; täydellisen aurinkoinen väritys, leikkisä hyvää mieltä tuottava kuvitus ja astioiden muodot. Sarjaa valmistettiin 70-luvulla vain parin vuoden ajan, joten sitä ei ole etsinnöistäni huolimatta hirveästi liikkunut kirpputoreilla. Ihanat Sunnuntai-astiat ovatkin olleet todella haluttuja keräilijöiden keskuudessa ja hinnat ovat tietenkin olleet myös sen mukaiset. Olen siis todellakin enemmän kuin onnellinen, että nyt vihdoin minulla on mahdollisuus kattaa pöytä näillä upeilla ja niin iloisilla astioilla. Mahtavaa, että Arabia ottaa uudelleen valmistukseen näitä menneiden vuosien kaunottaria. 

Sunnuntai-sarjaa on helppo yhdistellä Birger Kaipiaisen ehkä tunnetuimman astiasarjan Paratiisin kanssa, jonka Kaipiainen suunnitteli vuonna 1969. Näissä kahdessa sarjassa astioiden muodot ovat samanlaiset ja molemmissa on kauniit hehkuvat värit. Näillä astioilla arkeenkin saa tuotua ripauksen juhlan tuntua ja ei näitä tosiaan kannata kaapin koristukseksi hankkia. Vahvaa tekoa olevat astiat kestävät kyllä käyttöä ja kulutusta, onneksi nämä uudet astiat ovat myös konepesun kestäviä. Sekin on yksi hyvä syy miksi tämä upea astiasarja pääsee meillä ihan jokapäiväiseen käyttöön.

Arabia on brändinä tuttu varmasti lähes jokaiselle suomalaiselle, astiat periytyvät suvussa ja niillä katetaan pöytä arkena ja juhlana. Onhan Arabialla jo todella pitkä historia astioiden valmistajana. Arabia on perustettu jo vuonna 1873.  Tykkään kovasti siitä, että Arabian astioita on todella helppo yhdistellä keskenään - ei todellakaan tarvitse hankkia koko astiasarjaa voi hankkia vain muutamia osia ja yhdistellä niitä kotona olevien astioiden kanssa. Vain luovuus on rajana.

Tässä kuvia siitä millaisia ihania hetkiä vietin elokuun alussa upean Sunnuntai-sarjan parissa:

Päivästä ei voi tulla huono jos aamu alkaa näin ihanalla ja värikkäällä kattauksella. 

Päätimme yhtenä harmaana aamuna kattaa aamiainen keittiöön, koska ulkona satoi ja tuuli vihmoi.

Auringonkeltaisena hehkuvat astiat saivat kuintekin aikaan aurinkoisen fiiliksen niinkin harmaana päivänä. 

Tuntuu, että ruoka kuin ruoka maistuu paremmalta, kun kattaus ja astiat ovat kauniita. Ehkä sanonta "kattaus on puoli ruokaa" pitää tosiaan paikkaansa. 

Aurinkoisena sunnuntaina ei ole mitään täydellisempää kuin nauttia kiireetön aamiainen omalla parvekkeella. Kauniit keltaisena hehkuvat astiat paistavat kilpaa auringon kanssa.

Marjat ja omenat löytyivät omasta puutarhastamme, kesä on niin ihanaa aikaa, kun omasta pihasta saa kerättyä vaikka mitä herkkuja aamiaispöytään.

Satoi taikka paistoi niin kakkukahvit kasvihuoneessa tekee päivästä aina pikkuisen paremman. Tälläiset pienet kauniit hetket ovat itselleni todella tärkeitä, on ihana hetkeksi keskeyttää päivän puuhat ja keskittyä omaan itseensä. Nauttia pala kakkua ja herkullista kahvia. 

Illallinen perheen kesken, pöytään katettiin tietysti aurinkoiset sunnuntai-astiat, sekaan sopi loistavasti muutama paratiisi-sarjan osakin. Ruoka syntyi helposti, uudet perunat, salaattitarpeet omasta maasta ja lohi itse loimuttaen. Näistä aineksista syntyi melkolailla täydellinen ilta, omien rakkaiden ihmisten kanssa. 

Illan tullen huomasin, että jääkaappiin oli jäänyt vielä kakkua, niinpä menin kasvihuoneeseen sytyttämään kynttilät. Leikkasin kakun lautasille ja kaadoin teen kuppeihin. Nappasin äitiä kädestä ja menimme viettämään tunnelmallista herkutteluhetkeä ihan vain me kaksi, täydellistä. 

Tälläiset hitaat hetket yksin ja yhdessä, näistä tavallaan ihan tavallisista hetkistä minä nautin. Tämä kesä alkaa kohta olemaan paketissa, syksy alkaa kolkutella oven takana, mutta ei se haittaa. Koska varsinkin syksyllä hitaat pienet, elämäniloiset hetket tekevät minut todella onnelliseksi. 

Kata pöytä kauniiksi, sytytä kynttilä, keitä kuppi kuumaa teetä, haaveile, pysähdy, nauti hetkestä. 

Eikö vain olekin täydellisen aurinkoinen ja iloinen astiasarja? 

Minä olen ainakin aivan myyty <3 

Minusta Sunnuntai on täydellinen nimi tälle aurinkoiselle sarjalle. Sunnuntai on minulle se päivä, kun on aikaa rauhoittua ja valmistautua uuteen viikkoon ja usein sunnuntaisin haluaa panostaa ruokailuun ja kattaukseen hieman normaalia enemmän. 

Vaikka tämä sarja on suunniteltu jo 70-luvulla niin minusta siinä on jotain todella freesiä ja raikasta, yksinkertaiset kuviot yhdistettynä upeaan keltaiseen väriin. Tämä on varmasti se syy, miksi tästä sarjasta on tullut niin rakastettu ja haluttu. 

Sunnuntai-astiasarja tuli myyntiin 15.8. ja kaikki sarjan osat näet Arabian verkkokaupasta!

Mistä asioista muodostuu sinulle täydellinen sunnuntai?

<3 Pauliina

Ihanat upeat auringonkukat!

Yksi varma merkki, josta tietää elokuun tulleen on ihanat auringonkukat. Unohdimme tänä vuonna kylvää niitä omalle pihalle, mutta onneksi auringonkukkia löytyi lähikaupasta. Ensi vuonna täytyy kyllä ehdottomasti kylvää näitä upeita kukkia myös omaan puutarhaan. Loppukuusta täytyy ehdottomasti mennä ihastelemaan kukkia pelloille, en tiedä mitään kauniimpaa kuin keltaisena hehkuvat auringonkukkapellot. 

Onneksi asumme sen verran maalla, että täällä ei pitkään tarvitse ajella, kun löytyy ihania kukkapeltoja. Vielä, kun löytyisi enemmän myös niitä paikkoja joissa saa ostaa kukkia kotiin viemisiksi, meidän lähellä oli aikoinaan pelto, josta kukkia sai kerätä ilmaiseksi. 

Mielelläni kuitenkin maksaisin viljelijälle muutaman lantin vaivannäöstä ja siitä ilosta mitä hän ohikulkijoille tuottaa.

Marimekon Urna maljakko on mielestäni ihan täydellinen näille kookkaille kukille. Ei tarvitse pelätä, että maljakko kaatuu kukkien painosta. Jo kolme kukkaa näyttää upealta, eikä auringonkukat mielestäni kaipaa seuralaisia maljakkoon, ovat ihan tarpeeksi näyttäviä ihan keskenäänkin. 

Auringonkukilla saa tuotua niin upeasti väriä kotiin, tuntuu kuin ne olisivat pieniä aurinkoja. Niitä katsomalla tulee aina niin hyvälle tuulelle. 

Pikku hiljaa mieli alkaa kääntymään syksyyn, mutta en millään ole vielä valmis vaihtamaan kotiin syksyisempiä värejä. Sen aika on sitten myöhemmin. Nyt vielä tunnelmoidaan pimeneviä iltoja ulkona ja kasvihuoneessa. Sisällä ehtii vielä olemaan koko pitkän talven. 

Ihanaa uutta viikkoa <3

-Pauliina

Ruosteisesta tuli kuin uusi!

Löysimme jo jokin aika sitten metallinkeräyksesta heikossa hapessa olevan Ariksen valmistaman valaisimen tai lähinnä valaisimen rungon. Siitä puuttui kaikki sähköosat ja runkokin oli aika reppanassa kunnossa. Halusimme kuitenkin antaa valaisimelle uuden mahdollisuuden, mielessäni jo näin kuinka upealta se näyttäisi kuin saisimme sen hiottua ja maalattua uudelleen. 

Puolisoni lupasi väkertää siihen uudet sähköt ja onneksi varastojen kätköistä löytyikin vanhoja valaisimen osia, jotka sopivat tähän pelastamaamme valaisimeen suoraan.

Alla näette kuvia miltä valaisin näytti ennen ehostusta, aika reppana etten sanoisi. Tykkään kuitenkin hirmuisesti valaisimen sirosta ja yksinkertaisesta muotokielestä. Meiltä löytyy nimittäin kotoa samanlainen valaisin mintunvihreänä ja luonnonvalkoisena. 

Kultaisella Mastonin spraymaalilla kun suihki menemään niin valaisimesta tuli suorastaan ylellisen näköinen ja tosiaan kuin uusi. Sisäpuolelta valaisin maalattiin valkoisella spraymaalilla. Koko komeus maalattiin ensin Mastonin pohjamaalilla. Nyt kun sähkötkin ovat uusittu niin tästä valaisimesta on taas iloa pitkään.

Kultainen kaunotar löysi paikkansa minun työnurkkauksesta. 

Täältä työ-/vierashuoneesta löytyy myös "uusi" ihana nojatuoli, ostin tuolin ystävältäni muutamalla kympillä. Päällinen on hieman tahriintunut ja yritän sitä vielä puhdistaa jos se ei lähde puhtaaksi, pitää miettiä jos sen verhoilisi kokonaan uudelleen. Kaapo rakastaa nukkua päikkäreitä tässä tuolissa, joten ei se ainakaan ihan turha hankinta ollut. 

Huoneessa aikaisemmin ollut rottinkituoli löysi paikkansa kasvihuoneesta.

Kivaa sunnuntai-iltaa <3 

-Pauliina

Kesäkukkien talvettaminen!

Vaikka eletään vielä elokuuta ja toinen kesälomaviikkonikin on vielä edessä, niin huomaan jo ajattelevani syksyisiä asioita. Tänään kierrellässäni puutarhassani, mietin jo, että mitä kesäkukkia taas kannan talvisäilöön sisälle ja kellariin. Olen kokeillut monien eri kesäkukkien talvettamista ja suurin osa niistä kokeiluista onkin olleet varsin menestyksekkäitä. 

Rakastan kesäkukkia ja minusta niitä pitää aina olla paljon. Talvettamalla kukkia säästää sievoisen summan rahaa ja keväällä tulee aina jotenkin niin mahtava fiilis, kun näkee, että kukat heräävät taas eloon. 

Ajattelin kertoa teillekin niistä kasveista, jotka itse olen saanut säilymään talven yli. Aina ei todellakaan kannata heittää kaikkia pois, varsinkin jos löytyy viileä kellari tai kuisti, jossa talvetus onnistuu monien kasvien kohdalla erittäin helposti. 

Palergonien seassa olevan hopeaputouksen talvettamista aion kokeilla tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Olen kuullut, että se voi onnistua sisätiloissa valoisassa paikassa tai kasvilampun alla. Mutta kuulemani mukaan myös kellarissa talvettaminen saatta onnistua. Minulla on näitä kasveja useampi ja ajattelin kokeilla niiden talvettamista eri paikoissa. Olen myös kerännyt hopeputouksesta siemeniä talteen ja ne istutan sitten keväällä ja toivottavsti saan niistä lisää näitä ihania kasveja. 

Pelargonien talvettamisesta olen kertonut ennenkin, mutta kerrataan taas. Ennen talvetin pelakuut kaikki meidän puolilämpimällä kuistilla, mutta nyt niiden suuren määrän vuoksi osa talvehtii kellarissa. Kellarissa talvehtineet ovat hieman honteloita ja vaaleita keväisin, mutta leikkaan niitä aina aika rajusti ja pian ne näyttävätkiin jo paljon tummemmilta ja rehevämmiltä. Valoisalla puolilämpimällä n.+10-15 asteisella kuistilla ne sen sijaan säilyvät tosi kauniina koko talven. 

Runkoruusu talvehtii meidän kellarin pimeässä nurkassa, keväällä siitä kannattaa leikata kaikki hontelot uudet tulokkaat, koska ne ei yleensä jaksa kukkia. Leikkaamalla ruusu vahvistuu. 

Valoisampaan paikkaan ruusu siirretään yleensä maalis-huhtikuussa ja nyt kun meillä on kasvihuone niin luulen, että sen voi siirtää sinne jo huhtikuun lopulla. Riippuu toki paljon ilmoista. Liian lämpimässä ruusu on vaikea saada talvehtimaan. 

Verenpisara on talvehtinyt meillä pimeässä kellarissa jo parin vuoden ajan. Talvella kastelen sitä vain muutaman kerran ja keväällä istutan sen aina uuteen tuoreeseen multaan ja lisään ravinteita. Yleensä olen tehnyt niin sanotun varastolannoituksen eli olen lisännyt juuripaakun vierelle noin kourallisen kanankakkaa. 

Viime talvena kokeilin annansilmän talvettamista ensimmäistä kertaa ja näin komea yksilö siitä on kesän aikana tullut, joten tämä kaunotar pääsee myös ensi talveksi kellariin. Tämä näytti keväällä ihan kuolleelta, mutta kun katsoin tarkasti niin siellä näkyi pieniä vihreitä alkuja. Leikkasin kaikki kuivuneet oksat huhtikuussa pois ja ei mennyt kauaakaan, kun sain jo ihailla ensimmäisiä kukkia. 

Ja siitä asti se on kukkinut näin upeasti, tämän kauniin kukan talvettamista suosittelen siis ehdottomasti. 

Olen myös talvettanut hyvällä menestyksellä erilaisia heiniä, osa on talvehtinut ihan ulkona ruukuissa ja osan olen vienyt kellariin talvehtimaan. Kuvassa näkyvä punainen heinä kuoli ulkona, mutta samanlainen yksilö talvehti hyvin kellarissa. 

Kuvassa näkyvät pelargoniat ja muratti talvehti myös kellarissa tässä suuressa sinkkisaavissa. Muratti pysyi upean vihreänä ihan koko talven. Niin sanotut kesämuratit ovat kyllä pärjänneet ihan sisätiloissakin talven yli, mutta niille tulee tosi helposti erilaisia tuholaisia. Joten jos niitä tuo sisälle niin kannattaa suihkutella ja sumutella ahkerasti, koska monet öttiäiset villiintyvät kuivuudesta. 

Krassista kerään aina siemenet talteen ja isken ne suoraan pihalle toukokuun alussa. Krassi itää tosi nopeasti ja on minusta erittäin kiitollinen kukkija. 

Minun etupihan komeimmassa pelargoniassa on lähes 100 nuppua, tämä yksilö täytti tänä kesänä seitsemän vuotta. Toivottavsti meillä on vielä monta yhteistä vuotta edessä. On se vaan ilo silmälle, kun saa kukat voimaan näin hyvin. Varsinkin tälläiseltä viherpeukalolta, joka ennen onnistui tappamaan lähes kaikki kasvit. 

Kuulisin myös mielelläni teiltä mitä kaikkia kesäkukkia olette saaneet selviämään talven yli.

Ihanaa uutta viikkoa <3 

-Pauliina

Kirppislöytöjä Raumalta!

Teimme kesälomalla päiväretken Raumalle ja suuntasimme siellä tietenkin myös kirpputoreille. Raumalla oli aikoinaan mielestäni todella hyvät kirppikset, mutta viime aikoina on tuntunut, että tarjonta siellä on hieman supistunut tai ainakaan itse en ole sieltä enää niin hyviä löytöjä tehnyt kuin aikaisempina vuosina. Toki se on aina niin tuurista kiinni, mitä milloinkin eteen sattuu.
Toki ihan tyhjin käsin ei tarvinnut tälläkään kertaa kotiin tulla, ihania juttuja tarttui matkaan.

Ensimmäisenä pysähdyspaikkana oli kirpputori Eveliina, sieltä matkaani lähti kaksi viherkasvia. Näissä molemmissa viehätti violetti väritys, pienemmässä astiassa oleva on käenkaali ja toinen on juoru, jonka tarkempaa lajiketta en ole vielä ehtinyt tutkailemaan. 

Myös kasvien istutusastiat löytyivät kirppikseltä, pienempi keraaminen astia tarttui matkaan yhden euron kolikolla ja se löytyi Rauman spr-kirppikseltä. Punasavinen hauskasti ruttuun painettu ruukku löytyi pari viikkoa sitten Porin patakirppikseltä. 

Rauman vahassa kaupungissa sijaitsevalta Torin kymppi kirppikseltä meinasin päästä ulos ihan ilman löytöjä. Kääntyessäni vielä kurkkimaan näyteikkunoita silmiini osui aivan ihastuttava pöllö grafiikka, tästä työstä mieleeni tuli välittömästi meidän edesmennyt pöllösilmäinen Lucia-kissamme. 

Tämä taulu on minusta mielettömän viehättävä ja se päätyikin koristamaan meidän ruokakomeron ovea. 

Seuravaana esittelyyn pääsee reissun paras löytö tai tämä ei ehkä niinkään ollut löytö hinnaltaan, mutta tätä upeaa Kaj Franckin suunnittelemaa sointu-sarjan kahvikannua olen kuitenkin metsästänyt tovin jos toisenkin. Usein hinta on huidellut siellä 100 euron tietämissä ja en ole mitenkään raaskinut sitä itselleni hankkia. 

Nyt hinta oli kuitnekin melko maltillinen ja ajattelin, että ostan kannun nyt itselleni kesälomalahjaksi. Onneksi ostin sillä nyt minun kahviserviisini on lähes täydellinen. Vielä voisin hankkia kaksi paria vaaleanpunaisia sointu-sarjan kahvikuppeja, sitten olisi täydellinen kahvisetti kuudelle. 

Kannu löytyi kirpputori Retriikasta ja se maksoi 60 euroa. 

Kasvihuone sai myös ihanan "uuden" ulkovalon, kun kirpputori Radanvarresta löytyi kaunis vanha, täydellisesti kasvarin tyyliin sopiva valaisin. Valaisin kustansi 10 euroa.

Mukavaa viikonloppua teille kaikille <3 

-Pauliina