torstai 1. joulukuuta 2016

Joulukuun eka

Joulukuu alkoi ja olen asiasta enemmän kuin onnellinen, minun inhokki kuukauteni marraskuu on selätetty. Joulukuun kunniaksi lisäilin tunnelmavaloja kotiimme. Upotin valosarjan kirppikseltä löytämääni vihreäsävyiseen lasipulloon. Valot pullossa on niin vanha ja nähty idea, mutta ah niin toimiva. Lasi taittaa upeasti valoa ja varsinkin tälläinen vanha lasi, kuplat ja erilaiset "virheet" tekevät näistä vanhoista lasiesineistä uusia sympaattisempia.





Ruokapöydälle asettelin kokoelman erilaisia kirppiksiltä löytyneitä kynttilänjalkoja, niiden kaveriksi laitoin muutamia syksyllä keräämiäni käpyjä. Yksinkertainen on kaunista.



Askartelemani pillihimmeli sopii minusta hyvin tähän tilaan. Himmelin liikettä on aivan ihana seurata, sen äänetön pyöriminen on suorastaan maagista. 
Kyllä nämä pienet asetelmat saavat jo aikaan jouluisen fiiliksen. 
Tykkään joulukoristelussa yksinkertaisuudesta, joulutunnelma tulee pienistä jutuista. 

                                      Ihanaa ja stressitöntä joulukuuta kaikille <3

                                                                 -P

tiistai 29. marraskuuta 2016

Viimeisimpiä kirppislöytöjä



Pieni, mutta sitäkin suloisempi Kupittaan saven mustavalkoinen maljakko löytyi kokoelmiini kahdeksalla eurolla. Kuvio on Linnea Lehtosen käsialaa. Minusta on niin uskomatonta miten modernilta tälläiset 50-luvun maljakot voivatkaan näyttää.



Kaarina Ahon arabialle suunnittelema musta kala talouslevy sinetöi kokoelmani. Olimme asetelleet kolme muuta fisua seinälle niin, että yksi vielä mahtui joukkoon. Nyt asetelma on hyvä ellei jopa täydellinen. Vielä näitä kalalautoja löytyisi eri väreissä, mutta minulle riittää nämä neljä. Välillä kyllä mietin onko tuo keltainen liian valju väri tuohon seinälle, se uppoaa liian hyvin tapettiin. Sen voisin mahdollisesti vaihtaa vihreään jos sellainen matkan varrelle osuu.


Kuusi kappaletta kauniita Tampellan kattausliinoja lähtivät kotiin kahdella eurolla. Tälläiset liinat tulevat todellakin tarpeeseen, etteivät kuumat astiat pilaa uuden ruokapöytämme kaunista lakkapintaa.


Ruotsalaista alkuperää oleva uunivuoka tarttui matkaan vaivaisella kahdella eurolla. Vuoka on Gefle Upsala-ekebyn tuotantoa, kuvion nimi on Bladranka. Huomaan, että olen alkanut pitämään valtavasti ruotsalaisista astioista niissä on valtavan kauniita ja yksinkertaisia kuviointeja. 


Voiko pullalautasia olla koskaan liikaa ei ainakaan jos omistaa sellaisen määrän kahvikuppeja kuin allekirjoittanut. Arabian pullalautaset ihanalla Petunia-kuviolla kustansivat 10€. Tämän sarjan kahvikuppeja minulta ei löydy, mutta minusta kattauksesta tulee mielenkiintoisempi, kun sotkee eri sarjoja keskenään.

Tälläisiä ihania löytöjä on viime aikoina tarttunut kirppiksiltä matkaan. Onneksi on paljon tavaraa lähtenyt toiseenkin suuntaan. Meillä on ollut kirppispöytä jo toista kuukautta ja aina vaan tuntuu löytyvän lisää myytävää nurkista. Ihanaa, kun tavaramäärä ei lisäänny, vaikka uusia aarteita tuleekin kannettua kotiin. Olen myös löytänyt mahtavia joululahjoja kirpputoreilta, joten pitäkäähän tekin silmänne auki kirppiksiä kierrellessä. Minusta kierrätyslahjoja on kiva antaa ja myöskin saada. 

                                                          Ihanaa iltaa <3

                                                                 -P

maanantai 28. marraskuuta 2016

Olohuoneen talviverhot

Edellisen jutun pimeistä kuvista huomasittekin jo, että olohuoneessamme on uudet verhot. Lempiverhoni vaihtuivat talven ajaksi tummanvihreisiin puuvillasamettiverhoihin. Vaikka rakastan kirkkaita värejä, huomaan että talven kynnyksellä kaipaan harmonisempaa ja rauhallisempaa värimaailmaa. Verhojen myötä olohuoneeseen tuli ihanan talvinen ja rauhallinen tunnelma. 

Näiden verhojen ostaminen oli minulle aika vaikeaa, koska tälläinen kirppishamsteri haluaisi aina löytää kaiken mahdollisen käytettynä. Mutta kyllä se on melkeinpä mahdottomuus löytää kirppikseltä neljä pitkää oikeanlaista verhoa. Siksi jäi oikeastaan ainoaksi vaihtoehdoksi ostaa verhot uutena kaupasta. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen hankintaani, minusta uudet verhot ovat ihan täydellisen vihreät ja tarpeeksi tummat talveen. 







                                       Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille <3

                                                                 -P

torstai 24. marraskuuta 2016

Valoa pimeyteen

Voihan pimeys, nyt on se aika todellakin koittanut. On pimeää aamuin illoin, kuvaaminen valoisaan aikaan on mahdotonta työssäkäyvälle ihmiselle. Kun ulkona on pimeää, täytyy sisälle luoda tunnelmaa valoilla ja kynttilöillä. Kirpputorilta löytyi kuin tilauksesta kaunis ruotsalainen kynttelikkö tuomaan valoa olohuoneen ikkunalaudalle. Meiltä löytyi entuudestaan toinen samanlainen kynttelikkö, joka tuo valoa ruokailutilaan. 
Hetki sitten pohdin voiko kyntteliköt jo laittaa esille ja nyt totean, että ei tässä pimeydessä enää pärjää ilman niitä. Itse asiassa ruotsalaisessa Retro-lehdessä oli juttua näistä kyntteliköistä ja siellä todettiin, että esimerkiksi nämä meillä olevat kyntteliköt eivät suinkaan ole jouluvaloja vaan juhlavaloja. Minusta tieto oli ihana ja meillä kun näyttää muutenkin mummolalta niin voidaan hyvin palata ajassa taaksepäin tässäkin asiassa ja todeta, että kyntteliköt ovat juhlavaloja. 




Saatatte huomata näissä pimeissä kuvissa jotakin muutakin uutta. Tämän muutokseen lupaan kuvata heti, kun olen päiväsaikaan kotona. 

                                                     Ihanaa viikonloppua <3

                                                                   -P

maanantai 21. marraskuuta 2016

50-luvun lattiavalaisin

Päätimme piristää sateista sunnuntaita piipahtamalla pitkästä aikaa huutokaupassa. Emme ole viime aikoina kauheasti jaksaneet huutokaupoissa käydä, yksi syy on tietenkin kun emme tarvitse enää mitään uutta kotiin ja toinen on, että huutokaupassa vierähtää helposti aikaa useampi tunti. Mutta harmaana sadepäivinä huutokaupoissa voi hyvin viettää aikaa. Onneksi eilen päätimme lähteä katsastamaan tarjontaa, sillä meitä odotti siellä ihana 50-luvulta peräisin oleva lattiavalaisin. Ihastuin valaisimeen välittömästi sen nähtyäni ja ajattelin, että tuo pitää saada meille. Valaisimesta jouduimme hieman kisaamaankin, mutta kuitenkin melko edukkaasti saimme sen kotiin. 

Ainoa ongelma oli, että valaisimeen oli ilmeisesti jossakin vaiheessa vaihdettu uudet kuvut ja ne eivät miellyttäneet minun silmääni. Onneksi löysimme valaisimeen uudet kuvut tutusta osto-ja myyntiliikkeestä. Puolisoni saikin taas tehdä töitä, että saimme valaisimesta meille oikean näköisen. Ryhdyimme vaihtamaan kupuja niin kovalla vauhdilla, että unohdin ottaa ennen-kuvat valaisimesta. Minusta valaisin näyttää upealta tuolla ruokailutilan nurkassa. 
Aiemmin nurkassa oli 70-luvun valaisin, jonka varjostin oli Vallillan keltamustaa Makeba-kangasta. Valaisin oli kaunis, mutta minun mielestäni kuitenkin hivenen väärän tyylinen ja mallinen tähän tilaan. Onneksi vanha valaisin löysi paikan yläkerran harrastehuoneesta. 



Ruokailutilan kaapin päälle muutti vanha kultaköynnös, jonka saimme lopettelemassa olevasta mainostoimistosta. Köynnös oli istutettu ihanaan Arabian mustaan ruukkuun, eli tämä suorastaan kuului meille. Köynnös oli kasvanut aivan sikinsokin, mutta eiköhän se saa itsensä suoristettua, kun sitä hieman ohjailee. Kultaköynnös on käsittääkseni erittäin vahva ja helppohoitoinen kasvi. 




                                                                   -P

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Talvisempaa ilmettä keittiöön

Kylläpä on ollut harmaa ja sateinen viikonloppu, ulos ei ole tehnyt mieli mennä ollenkaan. Sateisissa päivissä on toki myös hyviä puolia, voi hyvällä omalla tunnolla puuhastella sisällä. Tein keittiöön perusteellisen siivouksen ja vaihdoin samalla talvisemmat verhot ikkunaan. Keittiön hyllytkin saivat hieman talvisempia astioita kannettavakseen.





Riihimäen lasin narupurkkiin kävin katkaisemassa männynoksan pihan perältä.
Yksinkertaisen kaunis talvinen "kukkakimppu". 



Ikkunaan pääsivät verhoiksi tämän talon entisen asukkaan virkkaamat kauniit pitsiverhot. Verhot on virkattu kalastajalangasta ja ne ovat todella painavat. On tälläisissä vanhoissa käsitöissä ihan omanlainen tunnelma, en voi muuta kuin ihastella miten jollain on taitoa ja viitseliäisyyttä tälläisiä tehdä. Itse olen aivan onneton virkkaaja, mutta aioin kyllä vielä jonakin päivänä oppia tämänkin taidon.


Meillä ei ole täällä yhtään lunta, pihalla näyttää ja tuntuu melko keväiseltä. Olemme kuitenkin ihan joulukuun kynnyksellä niin kyllä sitä toivoo lunta näillekin leveysasteille. Epätoivoisena yritin saada edes hieman talven tuntua ripustamalla ikkunaan viime talvena hamahelmistä askartelemiani lumihiutaleita. 

        Kivaa alkavaa viikkoa kaikille, toivotaan että uusi viikko tuo meille lunta ja auringonpaistetta!

                                                                   -P

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Löytöjä kotiin



Olohuoneen nurkkaan löytyi upea Itsun valmistama seinävalaisin, valaisin antaa ihanasti valoa tänne niin kovin pimeään nurkkaukseen. Itsu oli 50-luvulla merkittävä valaisinvalmistaja Suomessa ja vielä 60-luvun alkupuolellakin. Itsun valttina oli hinta, he eivät käyttäneet nimekkäitä suunnittelijoita vaan valmistivat edullisia, mutta hyvännäköisiä valaisimia. Itsun valaisimet sekoitetaan usein tuon ajan nimekkäiden suunnittelijoiden valaisimiin kuten Paavo Tynellin tuotantoon.



Festivo kokoelmani sai täydennystä korkeimmasta kahdeksan solmuisesta kynttilänjalasta. Enää puuttuu 5- ja 7-solmuiset, tuntuvat vaan olevan aika kiven alla. Yritämme nimittäin löytää kaikki koot signeerattuina. Onneksi nämä vajaat kokoelmat ovat mielestäni parempia kuin valmiit, ei ole siis mikään kiire löytää puuttuvia. Uskon, että aikanaan puuttuvat palaset kuitenkin kokoelmaani löytyvät. 


Tämä rottinkinen tarjoiluvaunu on vilahtanutkin täällä blogissa jo aikaisemminkin, mutta nyt pääsi kunnolla kuviin. Ostimme tämän vieressä olevan vitriinikaapin kanssa samalla reissulla.  En ollut kuitenkaan varma pidänkö tästä kärrystä vai en, mutta nyt olen tähän suorastaan rakastunut. Kärry on vallan soma ja alahyllylle saa hienosti säilöön kisujen murkinat. 



Kuka voisi vastustaa tälläistä heleän mintunvihreää seinäkelloa? No en minä näemmä ainakaan, näitä kelloja on meille kertynyt jo aikamoinen määrä, mutta kummallista kyllä oikeastaan kaikille on löytynyt paikka. Puolisostani onkin tullut erittäin etevä koneistonvaihtaja, en ole enää edes pysynyt laskuissa kuinka monta kelloa hän on jo laittanut kuntoon. 



Adventtiaika lähenee, olen melkein joka vuosi askartelut itse jonkinlaisen adventtikynttelikön. Nyt löytyi kirpparilta kuitenkin niin kaunis yksilö, että päätin  tänä vuonna jättää askartelut kynttelikön suhteen tekemättä. Tämän kynttelikön jalusta on mustaksi maalattua puuta ja kynttiläpidikkeet ovat kuparia. 
Kynttelikköön asettelin ystäväni antamat erisävyiset kynttilät, sopivat minusta hauskasti kynttilänjalan tyyliin. 


Ulkona on niin kovin harmaata ja pimeää, jokohan sitä tohtisi kaivaa sähkökynttelikötkin esiin. En millään malttaisi odottaa joulukuuhun. Aamuhämärässä töihin kävellessäni huomasin, että useissa ikkunoissa oli jos jonkin näköisiä kynttelikköjä ja tunnelmavaloja. Valot näyttävät niin kauniilta ja piristävältä tähän aikaan vuodesta. Taidanpa siis itsekin jo ryhtyä virittelemään lisää tunnelmavaloja kotiin. Eihän ole liian aikaista? <3

                                                                  -P