sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Kesän paras paikka rentoutumiseen!

Terveisiä täältä pihalta, me niin kuin varmasti monet muutkin olemme viettäneet viime aikoina kaiken vapaa-aikamme ulkona nautiskelleen ja puutarhahommia tehden. Kuin yllättäen alkaneet kesäiset säät ovat tehneet sen, että koti on joutunut kaaoksen kouriin ja kaikki voimavarat tulee keskitettyä ulkohommiin, mutta niinhän sen juuri kuuluu kesällä ollakin.
 Minulla olisi tänne blogiinkin vaikka kuinka paljon asiaa, mutta tuntuu suorastaan syntiseltä istua sisällä näpyttelemässä tietokonetta, kun aurinko ja lämpö hellivät meitä.
Nyt haluan kuitenkin esitellä teille sen paikan missä olemme suurimman osan ajasta viime aikoina viettäneet. Rakensimme pari vuotta sitten meidän pihalle grillipaikan ja sen yhteyteen oleskelualueen.
En ole edelleenkään kovin rakastunut tälläisiin perinteisiin valmispaviljonkeihin, mutta en oikein haluaisi meidän pihalle mitään liian raskaita rakennelmia, joten tällä mennään.
Onneksi paviljongin voi aina sisustaa omaan tyyliin, sisustamalla tälläinen vähän jopa persoonaton paviljonki muuttuu huomattavasti persoonallisemmaksi.
Meille tuttuun tyyliin on paviljonki sisustettu lähes kokonaan kierrätyslöydöin.












Kahtena kesänä meillä oli paviljongissa maalamani kirkkankeltainen suorakaiteen mallinen pöytä, mutta nyt löysimme varastojen kätköistä pyöreän pöydän ja päätimme testata miten se toimisi tässä paviljongissa. Nyt ihan mietin, että miksi emme aiemmin ole laittaneet pyöreää pöytää tähän kesähuoneeseemme, sillä minusta pyöreä pöytä on tänne aivan täydellinen.
Tänä vuonna emme tuonneet tähän tilaan sohvaa ollenkaan vaan korvasimme sohvan kahdella rottinkituolilla. Jos päiväunipaikan tarve iskee niin täytyy sitten raahata sohvakin tänne, mutta jotenkin tykkään siitä, että paviljonki näyttää paljon avarammalta ja ilmavammalta ilman sohvaa.

Löysin kirpputorilta kaksi valkoista läpikuultavaa hapsuverhoa, verhot saivat tähän tilaan vielä enemmän huonemaisen ja jopa vähän taianomaisen tunnelman. Valkoiset verhot loistavat kauniisti pimenevissä kesäilloissa.
Rakastan tätä meidän kesähuonetta, tähän paistaa aurinko melkein koko päivän, mutta jos ei auringossa jaksa olla voi penkin siirtää omenapuun varjoon.
Me olemme olleet ulkoruokinnassa varmaan jo pari viikkoa, en ymmärrä miksi ruoka maistuukin niin paljon paremmalta ulkona kuin sisällä. Ehkä salaisuus on kesän raikkaissa mauissa ja kyllähän se puuuhiilloskin antaa ruualle oman säväyksensä.
Nyt toivotaan, että saamme nauttia monista upeista ja aurinkoisista päivistä.

Ihanaa ja aurinkoista uutta viikkoa <3

-Pauliina

keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Pieni vesiaihe puutarhaan!

Nyt vihdoin pääsen käsiksi niihin lupailemiini piha- ja puutarhajuttuihin. Ollaan tosiaan oltu ahkerina pihamaamme kimpussa, tosin viimepäivien helteet ovat hieman hidastaneet tahtia. En silti halua valittaa, minä niin rakastan tätä lämpöä. Aurinko ja lämpö tuntuu niin ihanalta pitkän talven jälkeen. Tuntuu kuin sitä itsekin ihan puhkeaisi kukkaan.

Rakennettiin etupihan oleskelualueen viereen pieni, mutta sitäkin suloisempi vesiaihe. Tälle vesiaiheelle tuli sopivasti paikka, kun jouduimme kaatamaan tästä paikalta vanhan huonokuntoisen omenapuun. Olin pitkään haaveillut pienestä vesiaiheesta, mutta olin aina ajatellut, että vesiaiheiden rakentaminen olisi hankalaa ja vaivalloista.
Luin netistä paljon erilaisia ohjeita vesiaiheen rakentamiseen, mutta loppujen lopuksi teimme rakennelman niin kuin itsestä hyvältä tuntui. 

vanhan talon piha ja puutarha

Pohjustimme kaivamamme kuopan hienojakoisella hiekalla ja asettelimme altaan suoraan laudan ja vatupassin avulla. Tämän jälkeen täytimme altaan reunat hiekalla niin, että allas tuntui joka puolelta tukevalta.
Keräsin vesiastian ympärille suuren röykkiön luonnonkiviä ja väliin istutin muutaman kivikkokasvin. Kivien alle laitoin katekankaan ja kivituhkaa torjumaan rikkakasveja. Kivien sekaan asettelin muutaman aurinkokenno-valaisimen. Ihanaa, kun tälläisiä aurinkokenno-valaisimia valmistetaan nykyään vaikka minkälaisia. On ihanaa, kun kesän pimenevissä illoissa täläiset pienet valonlähteet loistavat ja tuovat ihanaa valoa ympärilleen.
Lammikon toiselle puolelle istutin Mangolia-pensaan, jolle toivon pitkää ikää. Sillä istutin tämän unelmieni pensaan rakkaan Lucia-kissamme muistoksi.

vesiaihe puutarhaan



vesiaihe puutarhaan

vesiaihe puutarhaan

Ammeeseen laitoimme pienen pumpun, koska seisova vesi rupeaa helposti haisemaan. Ja, onhan tälläistä pienen suihkulähteen solinaa aivan ihana ja rauhoittava kuunnella.
Vesiaiheen toiselle sivustalle istutin monivuotisia koristeheiniä, heinät sopivat minusta upeasti tälläisen vesiaiheen ympärille. 


vesiaihe puutarhaan

Peltinen flamingo sopii tämän pienen lammikon vartijaksi minusta aivan loistavasti. Muutaman vesikasvinkin ehdin lammikkoon jo hankkimaan, mutta vielä haaveilen hankkivani altaaseen muutaman pienen lumpeen. Vesikasveja on vaan ollut hivenen hankala meidän kauppoista löytää, joten täytyynee turvautua internetin suomiin mahdollisuksiin. Olen lukenut, etät vesikasvit säilyvät talven yli jos altaan suojaa talveksi esimerkiksi styroksilla.

vesiaihe puutarhaan

vesiaihe puutarhaan

peltinen flamingo

vesiaihe puutarhaan

Vielä tässä riittää puuhaa, jotta tämä alue saataisiin valmiiksi, mutta kauniilta se näyttää minusta nyt jo.
Meidän olisi tarkoitus rakentaa tälle alueelle polkuja, jotta tältä alueelta ei tarvitsisi ajaa nurmikkoa.
Mutta nyt nautitaan näistä upeista ilmoista ja jatketaan hommia sitten, kun taas siltä tuntuu.
Projektejahan tässä meidän pihassa ja talossa riittää ihan yllinkyllin, onneksi tässä ei ole minnekään kiire ja on turha stressata itseään tekemättömillä hommilla.
Ja, onhan meille tullut tässä välissä perheen lisäystäkin, tämä pieni suloinen kissanpentu on pitänyt meidät kiireisinä. Kerron Kaapon kuulumisia teille, kun hän on ensin kotiutunut kunnolla.
Minun Instagram-tililtä pääsette kurkkimaan kuvia suloisesta Kaaposta.

Ihanaa, kun on kesä <3 Tänä vuonna on tainnut olla jo enemmän hellepäiviä kuin viime kesänä yhteensä.

-Pauliina

sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Etsivä löytää!

Kerroin teille jo aikaisemmin, että haluaisin löytää vierashuoneen sängyn tilalle levitettävän vuodesohvan. Sänky vie huoneesta niin paljon tilaa ja sohva tuntuisi muutenkin paljon järkevämmältä ratkaisulta. Nyt meillä onkin sitten ollut tutka päällä ja olemme yrittäneet metsästää sopivia vaihtoehtoja. Tosi monet vanhat vuodesohvat, joita olemme nähneet myynnissä ovat olleet aivan liian lyhyitä aikuisen pediksi. Sitten taas uusissa omaa silmää miellyttävissä ja laadullisesti hyvissä vuodesohvissa on usein hieman liian korkea hintalappu.
Eräänä päivänä Tori.fi:tä selaillessani silmiini osui kaunis vanha hyväkuntoisen näköinen vuodesohva. Ilmoitukseen ei ollut laitettu mittoja, joten piti heti napata puhelin käteen ja ottaa selvää minkä kokoinen sohva olisi kyseessä.
Onneksi mitat olivat aika hyvät, sillä tästä sohvasta saa levitettyä pedin joka on mitoiltaan 120x194cm, joten tähän mahtunee suhteellisen hyvin nukkumaan kaksi ihmistä.
Vielä pitää hankkia 120cm leveä petauspatja niin nukkumis mukavuus paranee vielä huomattavasti.


Tämän mallinen vuodesohva on aika helppo verhoilla uudestaan ja olinkin ajatellut, että teemme uuden verhoilun heti kun sohva saapuu kotiin. Jokin tässä nykyisessä päälisessä kuitenkin viehättää, mietin vain, että riiteleekö sohva nyt liikaa tapetin kanssa. Toisaalta taas tykkään tästä "mummonkamari"-tunnelmasta, jonka vanha vuodesohva tähän huoneeseen toi.
Sohva saa siis olla nykyisessä asussaan ainakin jonkin aikaa.








Nyt sitten täytyisi saada yökyläilijöitä, jotta saataisiin kuulla kunniamme siitä kuinka huono tai hyvä tässä sängyssä on oikeasti nukkua. 
Ainakin tyylillisesti tämä sohva sopii meille loistavasti ja mikä parasta sohvan alla on säilytystilaa, jonne saa kätevästi säilöön peitot ja tyynyt.
Tykkään myös siitä, että tämä huone ei tunnu nyt niin täyteen ahdetulta.
Maksoimme sohvasta kotiin tuotuna 65 euroa, joten tämän hankinnan hintakin oli varsin maltillinen.

Nyt toivottelen teille kaikille ihanaa uutta viikkoa <3

-Pauliina

torstai 10. toukokuuta 2018

Rakas Lucia!

Tämä on postaus, jota en toivonut kirjoittavani en ainakaan vielä pitkään aikaan.
Olisin halunnut tulla kertomaan teille meidän hyvin edistyneistä pihaprojekteista ja muista iloisista aiheista. Mutta elämässä ei kaikki aina mene niin kuin toivoisi tai suunnittelisi.
Instagram-seuraajani ovat tämän suru-uutisen jo kuulleetkin, nimittäin meidän rakas, valloittava Lucia-kissamme siirtyy kissojen taivaaseen. 
Lucialta löytyi kielen alta suuri kasvain ja Lucian ikä huomioon ottaen olisi leikkaus ollut hänelle aivan liian rankka prosessi.
Omasta rakkaasta perheenjäsenestä luopuminen on aina aivan järkyttävää, mutta en olisi halunnut enää yhtään pitkittää Lucian tuskaa.
Koti on tuntunut niin tyhjältä, kun tämä valloittava kissaneiti ei ole enää juttelemassa meille.
Lucia oli aina siellä missä mekin, auttamassa arjen askareissa ja pötköttelemässä vieressä.
Kerttukin selkeästi kaipaa ystäväänsä ja on jotenkin hukassa olevan oloinen, kun ei ole enää kaveria.







Tiedän, että Lucia vietti kanssamme onnellisen ja hyvän elämän. Nyt meidän rakkaan ei tarvitse enää kärsiä kivuista, hänellä on nyt hyvä olla siellä jossakin.
Lucialla tulee aina olemaan aivan erityinen paikka minun sydämessäni, käpälänjälki joka ei koskaan katoa minnekään. Meillä on myös kauniit muistot ja valtava määrä ihania valokuvia.
Tulen aina rakastamaan tätä kotimörköämme, näitä keltaisia nappisilmiä en koskaan unohda <3 

Rakas Lucia <3

-Pauliina

lauantai 5. toukokuuta 2018

Ihana orvokki-seinälautanen!

On aina niin ihanaa käydä kahvittelemassa äidin luona. Siinä kyläillessä aika usein silmiini osuu kauniita tavaroita ja esineitä. Olen tainnut periä rakkauteni kauniisiin esineiisiin äidiltäni. Olen aina todella viehättynyt katsellessani äitini tekemiä kauniita asetelmia. Viimeksi, kun kyläilin äitini luona niin katseeni suorastaan jähmettyi keittiön pöydällä lojuviin upeisiin valkoisiin vateihin.
Vadit näyttivät heti tutuilta, mutta kesti jonkin aikaa tajuta mistä vadeista oli oikein kysymys.
Äitinikään ei heti muistanut vatien suunnittelijaa, mutta hetken vateja tuijoteltuani minulla välähti.
Nuo kauniit vadit olivat Birger Kaipiaisen Viola-seinälautasia, mutta niistä vain puuttuivat maalaukset. Siltikin, ihan ilman mitään maalauksia nuo kauniit orvokit vain saivat minut rakastumaan.
Ajattelin heti mielessäni, että suurempi vadeista näyttäisi upealta ruokailutilamme seinällä. Siinä rupatellessa kävikin ilmi, että äitini ei ollut oikein keksinyt paikkaa tuolle upealle kaunokaiselle.
Uskaltauduin siis kysymään, että josko saisin sen lainaan ja onneni olikin melkoinen kun äitini lupasi sen minulle lainata. 


Paavo Tynel valaisin

Marimekko Urna

Birger Kaipiainen

Birger Kaipiainen Viola

Paavo Tynell

Birger Kaipiainen Viola

Birger Kaipiainen Viola

Mitäs tykkäätte, onko ihan tylsä tuollainen valkoinen orvokki-lautanen?
Itse ajattelen, että mintunvihreä seinä saa tuon pelkistetyn valkoisen seinäkoristeen heräämään henkiin. Tällä upealla orvokilla on korkeutta puolisen metriä ja painoakin löytyy melkein 1,5 kiloa ihan pienestä seinäkukkasesta ei siis todellakaan ole kyse.
Ostimme Pentikistä seinäkiinnikkeen ja turvataksemme tämän kauniin esineen ehjänä pysymisen, vahvistimme senäkiinnikettä vielä ylimääräisillä rautalangoilla.
Tämän kukkasen laina taitaa kestää aika pitkään, ainakin minä toivon niin. Minusta tämä kaunis ikikukka sopii hienosti ruokailutilamme tyyliin <3
Ja, taitaa tälläinen ihan kokonaan valkoinen "Viola" olla myös aika harvinainen kapistus.

Nyt toivottelen teille kaikille rentoa lauantai-iltaa, täällä ainakin ilma on mitä upein. Lähdenkin tästä nauttimaan kauniista ilta-auringosta <3

-Pauliina

maanantai 30. huhtikuuta 2018

HAUSKAA VAPPUA!

On tullut aika siman ja munkkien. En ole mitenkään erityisemmin "vappuihminen", mutta vappu tarkoittaa sitä, että vuoden paras kuukausi on täällä. Rakastan toukokuuta, luonto herää pitkän talven jälkeen parhaaseen kukoistukseensa. Joka päivä saa ihailla uutta kasvun ihmettä. 
Kaikkialla raikaa linnunlaulu ja valoa riittää.
Toivotan siis toukokuun tervetulleeksi enemmän kuin mielelläni <3






Näiden kuvien myötä haluan toivottaa teille kaikille hauskaa vappua ja ihanaa alkavaa toukokuuta <3

-Pauliina

sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Ensimmäiset kesäkukat ja pari uutta hankintaa puutarhaan!

Tänään koitti se päivä, kun uskaltauduin istuttamaan ensimmäiset kesäkukat pihalle.
Miten se voikaan olla aina niin upea fiilis, kun saa istuttaa ensimmäiset kesäkukat ulos.
Se fiilis, kun aurinko lämmittää kasvoja ja saa työntää sormet syvälle multaan. Minä vain niin rakastan sitä tunnetta, se tuntuu aina vaan yhtä ihanalta.

orvokki

Taimimyymälät pullistelevat jo vaikka mitä ihania kesäkukkia, mutta hallanvaaran vuoksi en uskaltautunut vielä hankkia muita kuin orvokkeja. Orvokit sietävät hyvin pientä pakkasta. Istutin orvokkien sekaan pari murattia, jotka myös sietävät kylmää melko hyvin.
Tällä kertaa istutuspuuhat olivat mieluisia siksikin, että löysin tänään kirpputorilta upean valtavan suuren lasitetun saviruukun. Tämä upea ruukku kustansi vaivaiset 7,5 euroa. Olen tälläisiä suuria ruukkuja välillä ihastellut puutarhamyymälöissä, mutta ruukut tahtovat aina olla aikamoisissa hinnankiroissa. Ruukku löytyi Porista Patakirppikseltä.
Vielä tämä istutus näyttää hieman ankealta, mutta eiköhän se siitä kaunistu, kun uudet istutukseni lähtevät kunnolla kasvuun. Toivotaan, että talvi ei yllätä puutarhuria niin kuin tapahtui viime vuonna. Viime vuonna vappuaatto aamuna sai pari kertaa hieraista silmiä, sillä yön aikana maan oli peittänyt paksu valkoinen lumipeite. Toivotaan, että tänä vuonna takatalvi ei yllätä.



Pihamaalla riitti paljon muutakin ihmeteltävää. Kevät tuntuu olevan tänä vuonna aika reilusti myöhässä, mutta hiljalleen maasta alkaa työntymään vaikka mitä kauniita kukkia.
Nämä pienet kauniit sipulikukat ovat kyllä ehdoton lupaus kesästä. Pihallamme kukkii tällä hetkellä krookukset, idänsinililjat ja sinivuokot. 

krookus

idänsinililja

Meidän puutarhassamme olleet vanhat aurinkokennovalaisimet olivat jo suureksi osaksi melkoisen uupuneita ja oli aika hankkia uusia valaisimia. Clas Ohlsonilta löysin tälläisen kauniin hehkulamppuja imitoivan valosarjan. Tämä kaunis valosarja tuo varmasti kaivattua valoa pimeisiin iltoihin.

Aurinkokenno valosarja

Orvokkien hakureissulla, silmiini osui upea peltinen flamingo. Kerroin teille jo aiemminkin kuinka hulluna olen näihin upeisiin vaalenapunaisiin lintuihin. Olen aiemminkin ihastellut samantyyppisiä puutarhakoristeita, mutta ne ovat aina olleet muovia. Nyt, kun metallinen versio osui kohdalleni olin aivan myyty. Siispä meidän pihaa koristaa nyt tämä ihana eksoottinen lintu <3
Onhan tuo nyt aivan sairaan ihana ja kaiken lisäksi olemme rakentamassa pientä vesiaihetta puutarhaamme, niin minusta tämä kaunokainen sopii lammikon vartijaksi paremmin kuin loistavasti.

Flamingo-koriste puutarhaan




Kissatkin viihtyvät ulkona, kun lämpötila on reilusti plussan puolella ja piha alkaa olla kuiva. Meillä oli niin mukava puuhapäivä pihalla ja huomenna jatkuu hommat.

Leppoisaa sunnuntai-iltaa kaikille <3

-Pauliina