keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Onnea satavuotiaalle Suomelle ja suomalaisille. Olen onnellinen, että olen saanut syntyä Suomeen, kasvaa ja elää kauniin luonnon ympäröimänä. Olen tuntenut oloni kotimaassani aina turvalliseksi, se kun ei aina ole ollut itsestäänselvää.

Tälläisenä pimeänä vuodenaikana sitä tulee usein miettineeksi, että kyllä me suomalaiset vaan olemme sitkeä ja sisukas kansa.
Täällä me vaan pimeässä tallustelemme ja yritämme selviytyä kukin tavallamme.
Tänään meitä kuitenkin hellittiin niin upealla ja aurinkoisella pakkassäällä. Tälläisinä pakkaspäivinä ei tämä vuoden pimeinkään aika tunnu ollenkaan pahalta. Päinvastoin tälläiset upeat päivät ovat niitä jolloin osaan arvostaa sitä, että asun maassa jossa on neljä erilaista, mutta niin ihanaa vuodenaikaa.







Me kaikki yhdessä voimme tehdä Suomesta vieläkin paremman paikan asua ja elää. Jokainen voi miettiä itselleen sopivan tavan auttaa heikommassa asemassa olevia.
Pienikin apu voi olla jollekin suuren suuri, tapoja auttamiseen on todella paljon.
Voit esimerkiksi käydä juttelemassa yksinäisille vanhuksille, osallistua joulupuu-keräykseen ja auttaa näin vähävaraisia lapsiperheitä tai mieti olisiko sinusta tukihenkilöksi lapsille ja nuorille.

Pienikin apu on tärkeä, pidetään huolta toisistamme <3

Ihanaa itsenäisyyspäivän iltaa kaikille!

<3 Pauliina



maanantai 4. joulukuuta 2017

Unelmieni tuolit löysivät tiensä meille!

Viikko sitten sunnuntaina tein pienen heräteostoksen tai ainakin hankinta oli hieman äkkipikainen, ostin nimittäin punaisella keinonahalla päällystetyt nojatuolit. Eihän kodissamme ole yhtään mitään punaista, eikä väri todellakaan kuulu millään tavalla suosikkeihin ja kaiken lisäksi minä inhoan keinonahkaa. Miksi ihmeessä siis sorruin tälläiseen hankintaan. Minusta syy on aika perusteltu sillä hankkimani tuolit vaan eivät ole mitkä tahansa tuolit, ne on tuolit joita olen himoinnut pitkään ja hartaasti. Olen selaillut todella ahkerasti kaikkia netin myyntikanavia, pitänyt käsiäni ristissä kirpputorille mennessä ja toivonut, että tiemme kohtaisivat.
Nyt kun netin huutokauppa-sivustolla vihdoin törmäsin näihin upeisiin tuoleihin, en todellakaan kyennyt vastustamaan kiusausta.

Nämä pitkään himoitsemani tuolit ovat Askon valmistamat Marketta-tuolit, malli on hyväksytty tuotantoon vuonna 1959 ja sitä myytiin vielä 60-luvun alussa. Tuolin suunnittelija ei ole tiedossa, Asko-tehtaan arkistoissa mainitaan, että tuoli on "tehtaan muunnos", mitä se ikinä sitten tarkoittaakaan. Tuoli muistuttaa kovasti Harry Bertoian kuuluisaa Diamond-tuolia, joten varmasti vaikutteita tästä tuolista on Markettaan haettu. Tuolin mallinumero on 2464.










Nojatuolit ovat nyt viikon ajan pyörineet kodissamme milloin missäkin, mutta minusta ne näyttävät parhaimmilta yläkerrassa. Punainen värikään ei pistä niin pahasti silmään, kun sen rinnalla on voimakkaita petroolinsävyjä.
Tuolit tullaan varmasti verhoilemaan uudelleen jossakin vaiheessa, vaikka nykyinenkin verhoilu on toki ihan kunnossa oleva, en vain jaksa uskoa, että pystyn kovin pitkään elämään punaisten keinonahkatuolien kanssa.
Minulla on myös vahva epäilys siitä, että nykyinen verhoilu tuoleissa ei ole alkuperäinen.
Tekisi mieli varovasti kurkata, olisiko alkuperäinen verhoilu mahdollisesti säästetty uuden verhoilun alle, mutta en ole vielä keksinyt keinoa miten sen voisi tehdä siististi ja jälkiä jättämättä.

Tuolien nykyisestä verhoilusta huolimatta, olen aivan rakastunut uusiin tuoleihin, niissä on ihan älyttömän hyvä istua. Tuolien muotoilu on täydellinen ja ne ovat mittasuhteiltaan juuri oikeanlaiset meidän vanhaan taloon. 

Ihanaa alkanutta viikkoa <3

-Pauliina


sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Jouluisia koristuksia

Heippa kaikille ja mahtavaa alkanutta joulukuuta. Vesisateisesta säästä huolimatta, täällä meillä on vihdoin päästy virittäytymään joulutunnelmiin ja kotikin alkaa hiljalleen valmistautumaan jouluun.
Kuvaaminen vaan tuntuu näissä hämärissä tunnelmissa edelleen melko mahdottomalta, joten olen pahoillani kuvani ei ehkä tällä kertaa olen ihan parasta laatua.
Halusin kuitenkin jakaa teille jo hieman jouluisia tunnelmapaloja kodistamme pienten koristelujen muodossa.

Kukkakaupasta nappasin matkaani oksan täynnä punaisia ihania marjoja. Meillä oli viime jouluna näitä samaisia kauniita oksia (en kuollaaksenikaan muista tämän kasvin nimeä, kertokaa jos joku muistaa). Vaikka punainen ei minun lempivärini olekaan, niin tämän verran punaista mahtuu meidänkin jouluun. Minusta oksa näyttää todella kauniilta hetki sitten kirpparilta löytyneessä Kupittaan saven maljakossa.


Hirsiseinälle laitoin roikkumaan pihapuusta pudonneen oksan, koristelin oksan muutamalla kauniilla koristeella. Kaunis ja yksinkertainen jouluinen koriste.



Todella simppeli ja yksinkertainen kranssi syntyi yrttimaalta vielä joulukuussakin rehottavista curry-yrtin oksista ja muutamasta kävystä. Tykkään tälläisistä huolettomasti sidotuista vähän joka suuntaan rehottavista kransseista. Kivaa näissä on myös se, että kranssiin voi käyttää melkein mitä vain luonnosta löytyviä materiaaleja, esimerkiksi puolukan- tai mustikanvarvut ovat aivan ihanteellisia tälläisiin askarteluihin.


Adventtikynttelikkönä meillä toimii kirpparilta löytynyt kaunis kynttelikkö, jossa on yhdistelty mustaksi maalattua puuta ja messinkiä. Kynttelikön taustalla näkyy ulko-oveen näpertelemäni havukranssi.



Lidlistä oli pakko napata mukaan kimpullinen valkoisia tulppaaneja. Lidl on muuten käsittämättömän hyvä kukkakauppa, sieltä tuntuu aina tekevän edullisia ja hyviä kausikukka hankintoja. 




Puutarhaan ollaan viritelty monia erilaisia valosarjoja ja tuntuu, ettei tässä piemeydessä niitä vieläkään ole tarpeeksi. Edelleen elättelen toiveita, että saataisiin kahden mustan joulun jälkeen vihdoinkin valkoinen joulu.

Rauhaisaa sunnuntai-iltaa <3

-Pauliina

tiistai 28. marraskuuta 2017

DIY- kukkapöytä

Eilen jo kerroinkin teille, että juuri valmistuneelle "peiliseinälle" on tulossa vielä pieni lisäys.
Minun mielestäni meidän ruokailutilan uusi peiliseinä kaipasi vähän lisää vihreyttä ja sitä vihreyttähän saa helposti lisää viherkasveilla. Halusin asetella oviaukon viereen kultaköynnöksen kiipeilemään pitkin ovenkarmia. Kultaköynnös on kasvina sellainen, joka pärjää myös hieman pimeämmissä olosuhteissa. Niinpä lähdin kaivelemaan varastojani jos jostakin löytyisi sopiva kukkapöytä tähän tarkoitukseen. Sopivaa ei kuitenkaan valmiina varastojen kätköistä löytynyt, mutta erittäinkin käyttökelpoisia osasia löytyi kyllä.
Peiliseinä (klik!) sai kuin saikin kaipaamaani täydennystä, kun saimme rakennettua varastoon säilötyistä osasista pienen kukkapöydän. Välillä sitä miettii miksi sitä hamstraa nurkkiinsa kaikenlaista tavaraa, mutta varsinkin näin omakotitalossa asuessa on tullut huomanneeksi, että todella usein varastosta tulee kaiveltua jos jonkinlaista nippeliä ja nuppelia. Eli todellakin jos tilaa on, niin niitä jos "jonkinnäköisiä" varaosia kannattaa säilöä. Taas kerran se tuli todistetuksi. 
Osa teistä varmasti muistaakiin, kuinka korjasimme työpöytäni (klik!) metallisen pöydänjalan vanhasta jakkarasta irrotetulla metalliputken palasella. Siitä jakkarastahan jäi yli vielä täysin käyttökelpoinen puinen kansi ja meiltä löytyi varastosta vielä vanhoja ruostuneita String-jalkoja. Näistä palasista lähdimme rakentamaan meille kukkapöytää.  

Maalasimme jakkarasta irrotetun pyöreän puisen tason mattamustaksi ja jalat maalasimme hionnan ja puhdistamisen jälkeen satiininvalkoisella spray-maalilla, rautakaupasta haimme vielä uudet kumiset tossut string-jalkojen päihin. Vielä tarvittiin muutama ruuvi ja porakone ja sittenhän meillä jo olikin upea kotimme tyyliin sopiva kukkapöytä.








Nyt pidetään peukkuja, että tämä paikka ei ole kultaköynnökselle liian pimeä, koska minusta kasvi näyttää tuossa upealta. Vielä, kun se hieman kurkottelisi itseään ylöspäin niin se olisi ihan täydellinen.
Jos köynnös rupeaa nuupahtamaan tässä paikassa niin täytynee hommata sille kasvivalo. 
Mitäs tykkäätte, eikö vain tullutkin aika näpsäkkä kukkapöytä? 

<3 Pauliina

maanantai 27. marraskuuta 2017

Peiliseinä

Tyhjät ja eheät seinäpinnat ovat vain muisto. Täällä ollaan laitettu hösseliksi, eihän meillä nyt pystytä kauaa katselemaan tyhjiä seiniä. Ruokailutilan aiemmin hirrellä ollut seinä suorastaan kiljui tyhjyyttään ja sitä tyhjyyttähän ei meillä oikein siedetä. Olisikohan jossain "näin opit minimalistiksi kursseja"? :D
Minä kyllä ihan oikeasti yritin pitää itseni kurissa, että olisimme ajan kanssa miettineet mitä seinille haluamme laittaa, mutta eilinen kirppisreissu päätti asiat toisin.
Olin nimittäin ehtinyt jo miettimään, että kellarista löytyneelle suurelle pyöreälle peilivanhukselle olisi kiva löytää kavereita. Ettei vanhuksen rajuhko ulkomuoto pistäisi liiaksi silmään ja tylsäähän se on yksin eläkepäiviään viettää - kakkihan me ystäviä kaipaamme.

Eilen kirpputorilla heti ensimmäisessä pöydässä silmiini osui pieni ja suloinen aurinkopeili, hintaa peilille oli laitettu viisi euroa. Ei siinä tarvinnut sitten kauaa miettiä nappaanko peilin matkaan, sehän olisi täydellinen toveri peilivanhukselle. Muutama askel myöhemmin taas lykästi, tällä kertaa vastaan tuli hassu metallikehyksinen peili, minulle tuli tästä peilistä jotenkin mieleen vanhat ikonit. Mietin pitkään onko tämä peili jo vähän liiankin outo minun makuuni, mutta kolmen euron hintalapun vuoksi uskalsin ottaa peilin kotiin sovitettavaksi.
Kotoamme löytyi valmiiksi viime kesänä pihakirppikseltä löytämäni rottinkikehyksinen peili ja Indiskan alekorista kahdella eurolla nappaamani peili.

Niinpä meillä oli koossa viisi kaunista peiliä, jotka odottivat seinälle pääsyä. Kelpuutin tähän joukkoon myös tuon ikonimaisen peilin, sommitelmasta tuli minusta hauskempi kun kaikki peilit eivät ole pyöreitä. Asettelin peilit ensin lattialle silmiäni miellyttävään järjestykseen ja vasta sen jälkeen uskalsimme ryhtyä miettimään peilien seinään kiinnitystä. Suurelle peilille teimme ensin pahvista mallin, jotta saisimme sen asettumaan oikeaan kohtaan. Pienemmät peilit oli sitten helpompi asetella sen vierelle.











Peiliseinän myötä, minua hieman vaivannut hirsiseinän kaipuu on tipotiessään. Päinvastoin olen todella tyytyväinen, että päädyimme levyttämään seinän ja saimme huoneen kaikista seinistä saman väriset. Ruokailutila tuntuu nyt paljon suuremmalta ja vaikka huoneessa on ihan sama määrä tavaraa, tuntuu tila silti paljon avarammalta.
Olenkin tässä eilisestä asti ihastellen tuijotellut uudistunutta ruokailutilaamme.
Yksi pieni lisäys on tälle peiliseinälle vielä tulossa siitä lisää myöhemmin, kun saamme projektin valmiiksi.

Mukavaa uutta viikkoa kaikille <3

-Pauliina

lauantai 25. marraskuuta 2017

Kurkistus uudistuneeseen ruokailutilaan!

Huhheijakkaa, nyt on yksi pitkäaikainen suunnitelma saatu toteutettua ruokailutilassamme.  Saimme vihdoinkin kovia kokeneen hirsiseinän levytettyä piiloon ja siinä samassa syssyssä maalasimme kaikki ruokailutilan seinät saman värisiksi. Aiemmin samassa tilassa oli neljää erilaista seinäpintaa, hirsiseinä, tummanvihreäksi maalattu seinänpätkä, Geometria-tapetilla päällystetty seinä ja valkoiseksi maalattu seinä. Tavallaan tykkäsin myös siitä, että huoneessa oli erilaisia seinäpintoja, mutta toisaalta taas olin kaivannut tilaan selkeyttä ja rauhallisempaa tunnelmaa.
Hirsiseinä oli kaunis, mutta seinään oli talon edellinen omistaja tehnyt rumat upotukset sähköjohdoille niinpä nyt oli jo korkea aika saada yksi murheenkryyni pois päiväjärjestyksestä. 
Olen aiemminkin jo kertonut, kuinka minua on harmittanut, että hirsiseinälle oli aina laitettava lähes koko huoneen korkuinen peittävä seinävaate. Tästä syystä seinä näytti aina tukkoiselta ja täyteen ahdetulta. 

Vaikka ruokailutilan sisustus on vielä aivan kesken, en malttanut olla vilauttamatta teille miltä huoneessa tällä hetkellä näyttää.
Huoneesta puuttuu vielä verhot ja ei olla vielä maltettu ripustaa tauluja tai mitään muitakaan koristuksia seinille. Uuteen, siistiin maalipintaan on aina niin vaikea tehdä reikiä, täytyy tarkoin miettiä mitä minnekin haluaa sijoittaa. 







Maalasimme seinät Tikkurilan värikartan sävyllä G370, maalina käytimme hengittävää Uula-tuotteen Into sisustusmaalia. Seinien värisävyä tuli mietittyä pitkään ja hartaasti. Pyörittelimme värilastuja käsissämme useita kuukausia. Halusin ehdottomasti, että seinät olisivat vaaleat, mutta eivät valkoiset.
Päädyimme yhteistuumin siihen, että mintunvihreä sävy olisi täydellinen tausta puunvärisille huonekaluille.
Sitten oli vain valittava se täydellinen mintunvihreä ja voi pojat, että se olikin vaikeampaa kuin uskoinkaan. Onneksi muistin, että Kootut Murut-blogin Jutalla on olohuoneessa aika täydellinen minttuinen sävy, kysäisin siis Jutalta heidän seinien värikoodia ja kuinka ollakaan se oli yksi niistä sävyistä mitä itse olimme vakavimmmin harkinneet. 
Suuri kiitos siis Jutalle, oli mahtava nähdä isona pintana miltä sävy oikeasti näyttää, helpotti huomattavasti sävyn valintaa.

Näistä kuvistakin varmasti huomaatte, että seinien sävy vaihtelee aika paljon. Sävy näyttää minttuisemmalta valoisammassa paikassa ja varjoisammassa se näyttää melkeinpä valkoiselta tai vaaleanharmaalta. Olen tosi tyytyväinen sävyn valintaan ja nyt on ihana rauhassa miettiä huoneen muuta sisustusta.  
Kuvissa vilahteleva suuri pyöreä peili löytyi meidän kellarin perimmäisestä nurkasta, peilin pinta on valitettavasti jo pahoin kärsinyt. Seuraavaksi onkin pohdinnassa, että annetaanko peilin kulahtaneen ilmeen haitata, pääsisisikö vanhus viettämään eläkepäiviään ruokailutilan seinälle.
Ei tuosta peilivanhuksesta kuitenkaan tarvitsisi kenenkään itseään peilailla, se saisi toimia ihan vain sisustuselementtinä. Suuri peili toisi mukavasti avaruutta tilaan.

Täällä siis jatketaan sisustelua, laittelen kuvia kokonaisuudesta, kun saamme huoneen valmiimmaksi. 

Mukavaa viikonloppua kaikille!

<3 Pauliina


keskiviikko 22. marraskuuta 2017

DIY - talvisia koristeita

Minulle iskee aina pimeään vuodenaikaan hirveä askarteluvimma. Ehkä se on jonkinlainen yritys keksiä käsille tekemistä, ettei kaikki ylimääräinen aika menisi pyöriessä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Tähän aikaan vuodesta, kun ei ulkona kauheasti ole tekemistä tai vaikka olisikin niin ei tuolla pimeällä pihalla näe tehdä yhtään mitään. 
Hyvä puoli tässä askarteluvimmassa on, että näillä pienillä askarteluilla saa edullisesti koristeltua kotia.
Tällä kertaa tein ruokailutilan seinälle Mobilen. Mobilen rakentamiseen tarvitset ainoastaan kuivuneen puunoksan, pahvia, ohutta narua, rei'ittäjän ja sakset.



Valitsin tähän puuhaan kolmea eri väristä kartonkia, kultaista, sammelenvihreää ja tummanharmaata. Ensin piirsin kartonkiin kivituikkua apunakäyttäen ympyröitä ja sen jälkeen leikkasin ympyrät irti kartongista.
Osan ympyröistä jätin pyöreiksi ja osan leikkasin kuunsirpeiksi ja osan ympyröistä puolitin, jolloin ne muistuttavat puolikuuta.
Tämän jälkeen sommittelin kuunsirpit, ympyrät ja puolikuut puukepin alapuolelle silmiäni miellyttävään asetelmaan. Tämän jälkeen tein kaikkiin palasiin pienet reiät nahkapaskalla (apua, onko tuolla työkalulla mitään kauniimpaa nimeä?).
Tein ympyröihin niin pienet reiät, että naru juuri ja juuri mahtui siitä läpi. Narun toisen pään solmin umpisolmulla pahvin toiselle puolelle ja toisen pään solmin umpisolmulla puukepin ympärille. 
Helppoa, lähes ilmaista ja mukavaa askartelua. 
Tälläisen koristeen voi askarrella melkein mistä tahansa mitä vain kotoa tai pihalta löytyy, esimerkiksi joulupalloista, havuista, kävyistä, origameista, sulista tai mistä ikinä keksiikään ja mikä nyt kenenkin tyyliin sopii.
Itse tykkään tämän koristeen yksinkertaisuudesta.



Luulin jo, että Makramee innostukseni olisi mennyttä, mutta jotenkin ihan palavasti rakastuin Makremee lumihiutaleisiin. Ajattelin, että pitsimäiset lumihiutaleet näyttäisivät ihanalta keittiön ikkunassa, joten pakkohan sitä oli ryhtyä taas solmeilemaan. 
Tein lumihiutaleet paperinarusta, keskellä hiutaleita on avainrengas ja uloimpana metallinen rengas. Käytin tässä työssä ainoastaan tasosolmuja ja sen kummemmin en seurannut mitään ohjeita, koska Makramee-solmut olivat minulle entuudestaan tuttuja. Solmuillahan saa luotua, vaikka minkälaisia kuvioita ja netti on pullollaan erilaisia ohjeita. Jos joku innostuu näitä lumihiutaleita solmeilemaan niin Sinooperin sivuilta löytyy hyvä perusohje Makramee lumihiutaleisiin. 
Omat lumihiutaleeni koristelin valkoisilla puuhelmillä. 




Lumihiutaleet näyttävät minusta ihanilta keittiön ikkunassa, varsinkin pimeällä ne suorastaan hehkuvat pihalle asennettujen tunnelmavaloja loisteessa.

Tunnelmallista keskiviikko-iltaa <3 

-Pauliina