Kurkuille oma koppi!

Kasvihunekurkuille oma pieni yksiö. Sellainen me rakennettiin. Varsinkin nyt kun viileämmät ilmat on todellakin antaneet syyn siihen, että haluan kasvihuoneessani myös oleskella. On ihana viettää aikaa ulkona, mutta nyt on ollut niin vilpoisaa, että mielummin laitetaan kasvihuoneeseen kaasutakka päälle ja nautitaan sen antamasta lämmöstä. Samalla siellä jo oleilevat kasvit saavat lämpöä. 

Oleskelutilan vuoksi, kasvihuoneeseen ei tomaattien, chilien ja yrttien vuoksi ole jäänyt tilaa kurkuille. Kasvihuonekurkut on kuitenkin sen verran makoisaa syötävää, että haluan niitä ehdottomasti kasvattaa. Niinpä päädyimme tekemään pienen "laajennuksen" kasvihuoneen seinustalle. Valitsin varjoisamman seinustan, koska olen huomannut, että liian kuumassa ja kovassa auringossa kurkkujen lehdet palavat todella helposti. 

Käytimme projektiin varastojemme kätköistä löytyneitä vanhoja ikkunoita. Kaksi valkokehyksistä ikkunaa jäivät yli meidän kesäkeittiön rakentamisesta ja kaksi puukehyksistä ikkunanpokaa ovat ilmeisesti talomme vanhoja "ikkunoita", niissä oli lasien tilalla hyttysverkot eli ilmeisesti ne on vaihdettu kesällä osaan ikkunoista. Meillä on kuitenkin talossa jo osassa ikkunoissa hyttysverkot, joten meillä ei ollut näille käyttöä, niinpä teetimme pokiin lasit ja saimme niistä kauniit ovet tähän rakennelmaamme. 

Suuri kasvihuone määritti sen, miten leveän ja korkean tästä pystyimme tekemään. Koska en halunnut, että tämä rakennelma estäisi ikkuna näkymiä niin teimme siitä suunnnilleen samanlevyisen, kun ison kasvihuoneen ikkunat ovat. Korkeus taas määräytyi isomman kasvihuoneen katon mukaan. 

Kopin pohjalla on kivituhkaa ja sen päällä muista projekteista ylijääneitä tiiliä. Tiilien välit tiivistettiin hiekalla. Tiilien päälle laitoimme huopapalat, jotta maakosteus ei nouse puisiin runkorakenteisiin. Runko rakennettiin kakkosnelosesta ja kattorakenteessa käytettiin kakkoskakkosta. Koppi verhoiltiin ohuemmalla laudalla. Katoksi laitoimme samaa valokatetta kuin isommassa kasvihuoneessa.

Kurkkukoppi maalattiin Uulan öljymaalilla valkoiseksi, samalla millä isompi kasvari aikoinaan maalattiin. Reunimmaiset ikkunat ruuvattiin sisäpuolelta runkoon kiinni ja ovina toimivat ikkunat kiinnitettiin saranoilla. Oviin pitää vielä lisätä hakaset, jotta ne eivät auki ollessaan heilu tuulessa. Ovien yläpuolelle laitettiin pieni lukko, jotta ovet pysyvät tuulellakin varmasti kiinni. 

Olin aluksi miettinyt, että maalaisin puunväriset ikkunanpokat vaaleanpunaiseksi, samalla sävyllä kuin isomman kasvihuoneen ovi. Mutta päädyin kuitenkin siihen, että ne jäävät nyt puunvärisiksi, tuovat ihanaa särmää tähän valkoisuuteen. Vetimiksi laitoimme puukahvat, jotka olin yhteen toiseen projektiin maalannut vihreäksi, mutta ne sopivat minusta tähän koppiin niin täydellisesti, että halusin käyttää ne tähän.

Tämä pieni ja soma laajennus istuu minusta niin mainiosti tähän kasvihuoneen kylkeen, en voisi olla tyytyväisempi lopputulokseen. Nyt saisi ilmat lämmetä, jotta kurkut lähtisivät kunnolla kasvuun. Nyt minun pienet taimeni saavat olla paksun harsopeitteen alla, jotta reppanat eivät palellu tuolla kylmyydessä. 

Isommassa kasvihuoneessakin kaikki on hyvin, näkymä ei juurikaan muuttunut ja toisaalta taas tältäkin puolelta pystyy hyvin seurailemaan kurkkujen kasvua. 

Täällä tomaatit kasvavat hurjaa vauhtia ja ensimmäisiä raakileitakin on jo näkyvissä ja kukkia niin hurjasti, että varmasti tullaan saamaan oman maan tomaattia, ihanaa. Kasvatin tänä vuonna viittä eri lajiketta, jännittävää taas päästä niitä maistelemaan. 

Täältä löydät suuremman kasvihuoneen rakentamisesta juttua, se täyttää tänä vuonna neljä vuotta. Ihana rakas kesähuoneeni. 

<3 Pauliina