tiistai 26. helmikuuta 2019

Huutokaupassa hullaantuu!

Kuten otsikko jo kertoo niin siinä kävi, että hullaannuin huutokaupassa. Olin bongannut nettihuutokaupasta suuren setin pitkään himoitsemiani Scandia aterimia. Olen ostanut aterimia kirppikseltä, aina kun niitä on tullut vastaan kohtuulliseen hintaan. Ja, niitä kertoja ei todellakaan ole ollut tarpeeksi. Tuntuu, että tämän sarjan hinnat ovat pompsahtaneet pilviin. Uutenakaan en ollut haluakas näitä ostamaan, koska nämä vanhat suomessa valmistetut aterimet viehättävät minua jostain syystä enemmän. Lisäksi nämä vanhemmat ovat uusia hieman pienempiä ja jotenkin siksi erityisen söpöjä.

En silti yhtään ihmettele miksi nämä Kaj Franckin vuonna 1952 suunnittelemat aterimet ovat niin suosittuja. Rakastan itsekin yli kaiken näiden ulkonäköä ja myös sitä miltä nämä tuntuvat kädessä.
Nämä ovat juuri sellaisia käteen sopivia ja sympaattisia, tälläisillä aterimilla syödessä tulee arkeenkin ripaus juhlan tuntua. 

scandia aterimet

scandia aterimet

Ostamassani setissä oli kuusi ruokalusikkaa, kuusi haarukkaa, kuusi veistä, suuri ja pieni kauha, juustohöylä, kakkulapio, salaatinottimet, juustoveitsi, kaksi isoa tarjoilulusikkaa ja kolme pientä haarukkaa. Todella suuren setin sain kerralla hankittua, minulta löytyi entuudestaan lusikoita eri kokoisisina ja muutama haarukka ja veitsi. Nyt kelpaa kattaa pöytä suuremmallekin seurueelle.

Olin ajatellut tälle setille tietyn maksimihinnan mitä olisin valmis maksamaan, mutta ei se ihan niin sitten mennytkään. Huutokaupat  ja varsinkin nettihuutokaupat ovat pahoja paikkoja, kun ei yhtään tiedä mihin asti vastakumppani on valmis huutamaan, helposti tulee ajateltua, että jos vielä kerran korotan ja sitten vahingossa vielä kerran ja sitten päästiinkiin jo siihen, että budjetti ylittyi reippaasti.

Tämä setti tuli maksamaan 140 euroa eli yhdelle osalle jäi hintaa 5 euroa. Se oli reilusti yli sen hinnan mitä olin ajatellut maksaa, mutta on tässä setissä kyllä mukana harvinaisempiakin osia, joista olisi joutunut kirppikselläkin maksamaan ison summan. Olen siis tyytyväinen ostokseeni, vaikka aluksi olin ihan järkyttynyt, että mitä meninkään oikein tekemään. 

scandia aterimet

Samaisesta huutokaupasta huusin myös kolme kaunista teekuppia. Kupit ovat ruotsalaisen Rörstrandin valmistamia ja sarjan nimi on Mon Amie. Sarja On Marianne Westamanin suunnittelema ja sitä on scandioiden tapaan alettu valmistamaan vuonna 1952. 

Sarja näyttää minusta vieläkin erittäin raikkaalta ja kauniilta. Jos siniset kukat himottavat, niin sarjaa valmistettaan edelleen uustuotantona. Rörstrand julkaisi päivitetyn astiasarjan vuonna 2008, Marianne Westmanin 80-vuotis syntymäpäivän kunniaksi.

mon amie

mon amie

Aurinkoista viikkoa <3

-Pauliina

sunnuntai 24. helmikuuta 2019

Hylly työhuoneeseen

Sain pitkään haaveilemani hyllyn työpisteelleni. Tai olisin saanut hyllyn sinne jo aikaisemminkin, mutta halusin löytää vanhan hyllyn. Mielessä oli juuri tietyntyyppinen hylly. Etsiessäni sitä oikeaa, aloin jo vaipumaan epätoivoon. 
Meinasin jo irroittaa ruokailutilassa olevan avohyllyn ja siirtää sen työpisteelleni, koska se hylly olisi ollut juuri täydellinen tarkoitukseeni. Ruokailutilaan  olisi ollut helpompi löytää uusi, koska sinne olisi sopinut myös leveämpi hylly. 

työpiste kotiin

Hyvä että kuitenkin maltoin mieleni, sillä puolisoni oli jälleen kerran tarkkasilmäinen ja hän bongasi minulle ihan täydellisen hyllyn ja vieläpä oikein kohtuulliseen hintaan. 
Tässä upeassa hyllyssä on täyspuiset hyllylevyt ja kauniit metalliset kannakkeet. 

Lisäksi tykkään kovasti siitä, että hylly on puunvärinen, se tuo mielestäni ihanaa lämpöä huoneen pastellisten sävyjen sekaan. Minusta myös puunväri saa viherkasvit loistamaan entistä vihreämpinä ja vehreämpinä.



avohylly työpisteelle

Tykkään tosi paljon avohyllyistä, vaikka avohyllyt vaativat vähän useammin pölyhuiskan käyttämistä niin minusta tälläisillä hyllyillä saa ihanasti muunneltua huoneen ilmettä. 

Halusin tämän hyllyn lähinnä esteettisistä syistä, jotenkin tyhjä, vaikkakin kaunis tapettiseinä ei näyttänyt minusta  kovin inspiroivalta. Nyt, kun saan laitettua hyllylle kauniita asioita esille, tuntuu että koko työpisteeni on paljon viihtyisämpi ja siten myös inspiroivampi.

työnurkkaus kotiin

Ihanaa sunnuntai-iltaa <3

-Pauliina

perjantai 22. helmikuuta 2019

DIY - Simppeli kerrosamppeli

Kirpputorilla eteeni osui kaksi kaunista ja edullista koria, en vain oikein meinannut keksiä niille mitään käyttötarkoitusta. Ajattelin kuitenkin, että kaksi euroa ei olisi iso sijoitus, joten nappasin korit matkaan. Kotiin tultuani keksin, että askartelen koreista kerrosamppelin.
Olin kaivannut keittiöön paikkaa minne saisi käden ulottuville ruuanlaitossa käytettäviä hedelmiä ja juureksia. Työtasolle ei viitsi liian paljon kippoja laitella, kun ne tuntuvat olevan aina tiellä.
Katosta roikkuva amppeli olisi siis juuri täydellinen tähän hommaan.

Kotoa löytyi valmiiksi juuttinarua joten ei muuta kuin homma käyntiin. Ajattelin, että enköhän minä tuollaisen yksinkertaisen amppelin ihan solmi tuosta vaan ilman sen kummempia ohjeita.

diy amppeli

No ei se sitten ihan yksinkertaista ollutkaan, mutta muutaman solmun jälkeen homma alkoi kuin alkoikin sujumaan ja tästä amppelista tuli juurikin tekijänsä näköinen ja oloinen. Eli pikkuisen vinkkura ja hieman sinnepäin, eli sopii juuri täydellisesti meille.


diy amppeli

Juuttinaru on mielestäni juuri sopivan rouhea materiaali pitelemään näitä kauniita koreja. Tälläisten amppeleiden tekemiseen löytyy netistä hurjasti erilaisia ja hyviä ohjeita. 
Näin jälkeenpäin voisin todeta, että ohjeet voisivat helpottaa tälläisen tekemistä huomattavasti. 
Tosi hyvät ja selkeät ohjeet kahteen erilaiseen amppelin löytyy täältä(klik!)
Viimeistellymmän näköisen amppelin saa käyttämällä työhön makrameesolmuja, itse halusin tehdä tälläisen mahdollisimman yksinkertaisen ja rennon amppelin.


diy amppeli

diy amppeli

kerrosamppeli

Tästä häkkyrästä tuli minusta oikein kiva keittiönsomistus ja mikä parasta sieltä on helppo ottaa tarvitsemansa. Voisin muutamalle viherkasville solmeilla myös amppeleita, mutta niille voisi saada kauniimmat amppelit käyttämällä ohutta nahkanarua. Täytynee siis lähteä viikonloppuna ostoksille. 

Tänne on luvattu tosi kaunista ja aurinkoista viikonloppua, siispä toivottelen teille kaikille oikein aurinkoista ja ihanaa viikonloppua <3 

-Pauliina

maanantai 18. helmikuuta 2019

Taulukollaasi olohuoneeseen

Tein pienen taulukollaasin meidän olohuoneeseen sohvan yläpuolelle. Tälle seinälle hetki sitten askartelemani hapsupeili siirtyi työhuoneesen ja sen kaverina ollut pienempi peili sai seurakseen sekalaisia olohuoneen väreihin sointuvia tauluja.

taulukollaasi seinälle

kupittaan savi

Pitkään laatikon pohjalla lojuneet upeat Kupittaan saven taulut pääsivät vihdoin seinälle. Nämä Laila Zinkin kuvittamat taulut ovat todella haluttuja. Itselläni on käynyt näiden kanssa todella hyvä tuuri, sillä toisen löysin ilmaiseksi kierrätyskeskuksesta ja toisen eurolla rompetorilta. 
Tosin tuossa rompetorilta löytämässäni taulussa on pieni vika, mutta ei se tuolta seinältä minnekään onneksi näy.

taulukollaasi seinälle

Halusin taulujen sekaan myös vähän vihreyttä ja asetelmaan pääsi tai oikeastaan joutui viime vuonna suuremmasta kasvista leikkaamani herttalyhdyn pistokas. Kasvia täytyy vähän seurailla, sillä minulla on pelko siitä, että mahtaako kasvi tuolla viihtyä herttalyhty nimittäin rakastaa valoa. Tämä nurkkaus tosin on kesällä erittäin valoisa, kun olohuoneessamme on kahteen suuntaan ikkunoita. Voi siis hyvin olla, että kasvi tuossa seinällä pärjää. Aika näyttää kuinka käy.

taulukollaasi seinälle

taulukollaasi seinälle

taulukollaasi seinälle

Tykkään kovasti tälläisistä taulukollaaseista, jotka ei ole liian särmikkäitä ja joissa on käytetty erilaisia muotoja ja värejä. Roikkuva kasvi pehmentää kokonaisuutta vielä entisestään.

Sommittelin kollaasiin tulevat taulut ensin lattialle, jotta seinään ei tulisi tehtyä turhia naulanreikiä. 
Jos haluaa vielä varmistaa, että saa kaikki taulut mieluiseen järjestykseen niin hyvä tapa on leikata paperista taulun muotoinen ja kokoinen pala. Paperit voi kiinnittää seinään esimerkiksi washi-teipillä tai muulla teipillä, joka ei tartu liian tiukasti seinään kiinni. 

Mukavaa uutta viikkoa <3

-Pauliina



sunnuntai 17. helmikuuta 2019

Yksivuotias Kaapo!

Meidän touhukas Kaapo kissa vietti tämän viikon perjantaina ensimmäisiä syntymäpäiväjuhliaan. En ymmärrä miten tämä aika voi kulua näin nopeasti. Muistan niin hyvin sen päivän, kun haimme pienen karvaisen söpöläisen kotiimme. Kisu matkusti meille meidän naapuri kaupungista minun kainalossani, muistan niin ne suloiset pikkuruiset ruosteenväriset silmät, jotka arasti tuijottivat minua. Mahtoi pienokainen olla ihmeissään, että minne häntä oikein oltiin viemässä. 

Kaapo muutti meille tosiaan viime vuoden toukokuussa, hän oli silloin kolme kuukautta vanha. Uskomattoman nopeasti pieni kissanpentu kasvoi isommaksi ja isommaksi. Koko ajan hän oppi uusia temppuja ja onneksemme hän selvästi tuntui nauttivan olostaan meidän kodissa. 


Kaapo on ollut pienestä asti aina mukana menossa, hän haluaa olla aina siellä missä tapahtuu. Kaapo tuntuu rakastavan kaikkia ihmisiä ja eläimiä, hän haluaa rohkeasti aina tutustua uusiin meillä vieraileviin ihmisiin. Kaapossa on myös todella paljon luonnetta ja sisukkuutta. 

Kaapo on minun ensimmäinen kissa, jonka olen ottanut ihan pentuna. Kaikki muut kissani olen ottanut aikuisina löytöeläintalosta. On tietenkin todella tärkeää antaa koti aikuisille kodittomille kissoille, jotka löytävät yleensä huonommin uuden kodin. Mutta täytyy kyllä sanoa, että olen ollut todella onnellinen siitä, että olen saanut seurata tämän pienen tyypin elämää ihan alusta saakka.
Kaapo on rodultaan brittiläinen lyhytkarva ja rotukuvaus osuu kyllä aivan nappiin. Brittiläisistä sanotaan, että ne ovat seurallisia ja omaavat paljon koiramaisia piirteitä. 

Tässä teille valtava kuvakavalkadi Kaapon elämästä. Näistä kuvista varmasti näkyy kuinka luonteikkaasta ja hauskasta tapauksesta on kysymys. Tämän kissan kanssa ei ole kyllä ollut ainoatakaan tylsää päivää. Tämä kisu tuntuu olevan aina siellä missä kamerakin, joten valokuviakin hänestä on todella paljon. Minulle aiheutti suurta tuskaa valita ne parhaat kuvat, jotka kuvastaisivat Kaapoa parhaiten. 





















Hups, tulihan niitä kuvia kuitenkin laitettua aika paljon tähän juttuun, toivottavasti jaksoitte katsoa kaikki. Ihanaa uutta viikkoa teille kaikille ja vielä kerran:

Paljon onnea rakas Kaapo <3

-Pauliina

tiistai 12. helmikuuta 2019

Meidän kodin vanhus!

Meidän kodin sisustuksesta löytyy kaikenlaista vanhaa tavaraa. Yksi kotimme vanhimpia asioita on kuitenkin jokin joka elää edelleen. Sen tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta meidän talon ikäluokkaa tämä upea suurikokoinen kasvi kuitenkin jo on. Kyse on limoviikunasta, jonka saimme hoiviimme muutama vuosi sitten, se oli leikattu vähän rumasti ja oli muutenkin aika reppanan oloinen ilmestys. 
Muistankin miettineeni, että liekö tuosta koskaan enää kaunista tulee. Bonsaimainen olemus kuitenkin sai minut yrittämään, ajattelin että jos siihen kasvaisi edes muutama uusi varsi, se voisi näyttää ihan kauniilta.

limoviikuna

Vaihdoimme kasvin heti uusiin multiin, mikä ei ollutkaan ihan pieni urakka. Reppana oli varmaankin ollut yli kaksikymmentä vuotta samoissa mullissa ja se oli työntänyt juuret altakasteluukun pohjaan asti. Siinä tarvittiin puukkoa, saksia, kirvestä ja ehkä muutama kirosanakin, jotta saimme revittyä kasvin irti ruukusta. 

Tässä opearaatiossa kasvi menetti todella paljon vanhoja juuriaan, mutta luulen, että se oli vaan hyvä asia. Sillä heti, kun kasvi päästi uusiin multiin, se tuntui piristyvän ihan silmissä. 
Uusi ravinteikas multa sai kasviin todellista eloa ja sen jälkeen mikään ei ole tämän kasvin kasvua pidätellytkään. Päinvastoin nyt tuntuu, että sitä saisi olla koko ajan saksimassa, jotta se mahtuu meillä olemaan. Yritän nimittäin nyt pitää tämän limoviikunan pyöreämuotoisena, niin että se ei kasvaisi liikaa korkeutta ja pysyisi tuuhean näköisenä. 

limoviikuna

limoviikuna

Tälläiset todella vanhat kasvit ovat jo erittäin vahvoja ja niille ei todellakaan kannata joka vuosi multaa vaihtaa, riittää kun pinnalle ripottelee uutta multaa ja tietenkin kastelun yhteydessä antaa lisää ravinteita. Talvella riitää pelkkä merileväuute ja nyt helmikuussa voi ryhtyä jo lannoittamaan parin viikon välein sisäkasveille tarkoitetulla kasviravinteella.

limoviikuna

limoviikuna

Tämä suuri kasvi on nyt siis noin 70-vuotias ja voi todella loistavasti. Se on selvästi viihtynyt meidän yläkerran valoisassa aulassa ja kasvi tuokin sinne aivan upeaa vihreyttä ja vehreyttä. 
Limoviikunalle ominaista on, että se tiputtaa ennen uutta kasvukautta vanhoja lehtiään, joten siitä ei tarvitse olla huolissaan. Limoviikuna viihtyy parhaiten altakasteluruukussa, koska silloin ei ole vaarana, että liikakastelu mädännyttää juuret. Limoviikuna rakastaa suihkuttelua, joten sitä kannattaa harrastaa usein,  varsinkin talvi-aikaan jolloin huoneilma on kuivaa.

Tänään onkin niin upea aurinkoinen ilma,  kasvitkin saavat pikästä aikaa taas oikein kylpeä valossa.
Ihanaa aurinkoterapiaa!

<3 Pauliina



sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Meidän koti italialaisessa lehdessä!

Meidän koti koristi tammikuussa italialaisen Casa facile-sisustuslehden sivuja. Lehti on kuulemani mukaan todella suosittu Italiassa ja olen niin ylpeä, että meidän koti "kelpasi" tähän upeaan lehteen. Tämä juttu tuntuu erityisen hyvältä siksi, että kaikki lehdessä olevat kuvat ovat minun ottamiani. Tälläiselle harrastelijakuvaajalle tämä on todella suuri kunnianosoitus. 
Tuntuu niin uskomattomalta, että minun räpsyni ovat oikeasti tarpeeksi hyviä ihan oikean sisustuslehden sivuille.

casa facile

Miten meidän kotimme sitten lehteen päätyikään. 
He ottivat minuun yhteyttä Instagramin kautta, olivat kuulemma toimituksessa jo pitkään ihastelleet meidän värikästä ja taidolla sistustettua persoonallista kotia.
Ymmärsin ensin, että kyse olisi jostain pienestä jutusta, johon he tarvitsisivat yhden tai kaksi kuvaa kodistamme.
Sitten kun minulle tuli lista kuvista, jotka he lehteen haluaisivat, tajusin vasta että kyse onkin ihan kunnon sisustusjutusta. Minä sitten lähetin heille, heidän valitsemat kuvat tarpeeksi suurina ja hyvälaatuisina. 


Meidän haastattelu juttua varten tehtiin englanniksi sähköpostin välityksellä ja en kyllä osaa yhtään sanoa kuinka paljon asiavirheitä juttuun eksyi. Italian kieli, kun ei valitettavasti ole minulla kovin vahva, ymmärsin tekstistä vain sanan sieltä ja täältä. 

Jutusta tuli kaiken kaikkiaan 12 sivuinen eli ei todellakaan ollut ihan pienestä sisustusjutusta kysymys. Tuntui ihan mielettömän upealta nähdä omat kuvat sisustuslehden sivuilla.
Tässä teille kuvia siitä miltä valmis juttu lehdessä sitten näytti. Minun oma kuvani on taitavan ja lahjakkaan Mikko Kaaresmaan ottama, se otettiin jokin aika sitten ruotsalaiseen Retro-lehteen.








Lehdestä oli vaikea napsia kuvia, mutta toivottavasti saatte jutusta kuitenkin jonkinlaisen käsityksen.
Minulle tuli Instagramiin tämän jutun myötä hurja määrä italialaisia seuraajia. 
Fiilasin ja höyläsin näitä kuvia moneen kertaan ennen kuin uskalsin lähettää kuvat eteenpäin. Vaivannäkö kuitenkin kannatti, olen oikeasti todella tyytyväinen lopputulokseen. 
Tästä jää aivan upea muisto itselle.

Kivaa uutta viikkoa teille kaikille <3

-Pauliina