Joulukuusi vuosimallia 2019

Nyt meidän kuusi tuli tupaan ja sen tuoksu suorastaan huumaasi minut ja teki myös sen minkä toivoin, eli toi mukanaan sen kadoksissa olleen joulufiiliksen. Sellainen levollinen hyvä mieli valtasi minut.

Edellisessä jutussa jo kerroinkin, että meillä on tapana hankkia kuusia paikalliselta torilta. Heidän myymät kuuset on kaadettu meidän lähimetsistä, tässäkin asiassa on ihana suosia lähellä tuotettua. Ja, jotenkin kuusen hakeminen torilta tuntuu minusta kivemmalta, kuin ostaa se isosta marketista. Kai siinä on vähän sellainen menneen ajan fiilis tai tietenkin vielä enemmän fiilistä olisi käydä kaatamassa puu omasta metsästä, mutta kun omaa metsää ei ole niin tämä on se toiseksi kivoin vaihtoehto.

Tänä vuonna meidän kuusi siis näyttää tältä, se on ehkä hivenen aikaisempia vuosia solakampi, mutta korkeutta löytyy huimat 260cm. Ei ole ihan pikkuinen kuusi siis kyseessä.

Alusmatoksi kuusi sai pyöreän juuttimaton ja kuusenjalka on piilotettu vanhaan Porin leivän vanerilaatikkoon. Kuusen latvassa meillä komeilee tuttuun tapaan pikkuinen neulottu tonttulakki, minusta se näyttää niin söpöltä tuolla kuusenlatvassa, että en ole edes osannut kaivata joulutähteä. 

Kuusen koristuksena on itsetehtyjä paperikoristeita, kirppikseltä löytyneitä koristeita ja myös muutamia mummolta perinnöksi saamiani kauniita vanhoja joulukoristeita. Lisäksi pyörittelin kuuseen muutama vuosi sitten paperista askartelemani viirinauhan. Se on vähän jo säilytyksessä ruttaantunut, mutta ajaa vielä asiansa. Ehkä ensi vuonna askartelen uuden. 

Onneksemme tänäkään vuonna Kaapo ei yhtään välitä joulukuusesta, ehkä hän ajattelee, että se on vaan yksi rehu muiden joukossa. Kaapon lempilelu on valkoinen kuminauha, mikään muu lelu ei tätä meidän pikkuista oikein innosta. Ei siis todellakaan kannata käyttää rahoja hienoihin kissanleluihin, kuminauha on parasta mitä voi olla olemassa. Hassu tyyppi <3  

Edellisessä jutussa pohdin kuusen ekologisuutta ja sitä, että olisiko tekokuusi kuitenkin pidemmällä tähtäimellä ekologisempi vaihtoehto kuin aito kuusi. Kaikkein ekologisin vaihtoehto olisi pieni juurellinen kuusi, jonka voi istuttaa keväällä uudelleen maahan kasvamaan. Toiseksi paras vaihtoehto on ns. latvakuusi eli hakkuissa kaadetun suuren kuusen latva. Kasvatetut kuuset kasvatetaan usein joutomaalla, joka ei sovi muunlaiseen viljelyyn eli sinällään sekään ei ole ihan huono vaihtoehto. Muovikuusi on aitoa kuusta ekologisempi vasta kun sitä on käytetty yli 20 vuotta. Lisää aiheesta voit lukea esimerkiksi täältä(klik)!

Luulen, että kaiken lukemani ja kuulemani perusteella meillä tullaan aina näkemään lähellä kasvatettu aito luonnonkuusi. 

Nyt meillä alkaa olemaan jo niin jouluinen tunnelma, että riittää kun valmistaa jotain syötävää ja toivottaa vieraat tervetulleeksi.

Ihanaa sunnuntai-iltaa <3 

<3 Pauliina