keskiviikko 31. lokakuuta 2018

DIY - kasvivalo

Rakennettuamme kissan kiipeilypuun olohuoneen nurkkaan, minun suurelle peikonlehdelle piti etsiä uusi paikka. 
Se löysikin hyvän paikan ruokailutilan nurkasta, yksi iso ongelma tässä uudessa paikassa kuitenkin on, se on meidän asuntomme pimein nurkka. Vaikka peikko viihtyykin suhteellisen hämärissä oloissa on tämä paikka jo aivan liian pimeä. Niinpä peikolle piti virittää kasvivalo, jotta se selviäisi yli pimeän talven. Valon avulla on helppo sitten määrittää minkä verran valoa peikko saa.

Meillä ei ollut valmiina tähän tarkoitukseen sopivaa valaisinta, joten piti keksi jotain muuta. Puolisoni korjailee vanhoja valaisimia ja ostelee kirppiksiltä usein vajavaisia valaisimia, jotta saa niistä puuttuvia osia lamppujen korjaamiseen.
Tästä syystä meillä on vintti täynnä kaikenlaisia erilaisia osia, joista tällä kertaa saatiin rakennetteua mielestäni aika kaunis valaisin peikonlehdelle.

kasvivalo


Tälläisestä sekalaisesta kasasta siis lähdettiin liikkeelle, siinä on osia kolmesta eri valaisimesta. Lopputulos on minusta silti oikein loistava. Tarvittiin vain vähän mustaa maalia, uutta johtoa, uusi katkaisija ja tietenkin niitä näpertelytaitoja. Tuosta puolisoni näpertelytaidosta, varsinkin näiden valaisimien suhteen olen kyllä todella onnellinen. Itselläni ei riittäisi taito eikä kärsivällisyys näitä rakennella ja korjata.

diy kasvivalo

kasvivalo

Tälläisissä projekteissa minusta parasta on se, että mitään ei tarvitse heittää roskiin. On ihan mahtavaa, että vanhoista rikkinäisistä valaisimista saa luotua jotain uutta ja käyttökelpoista.

Kasvivalon avulla kaunis peikonlehteni pärjää hyvin talven yli tuolla muuten niin pimeässä nurkassa. Saimme myös suoristettua kasvin, kiinnitimme tukikeppiin ohuen siiman ja siima solmittiin tiukasti kattossa olevan koukun ympärille. 

<3 Pauliina

maanantai 29. lokakuuta 2018

Kerrankin reipas sunnuntai!

Aurinkoista uutta viikkoa kaikille. Meillä oli pitkästä aikaa oikein touhukas sunnuntai, sain vihdoin vietyä viherkasvini suihkuun raikastumaan ja voi kauhistus, miten pölyisiä ne taas olivatkaan.
Lisäksi saimme siivottua, melkein koko piha tuli haravoitua ja leikittiin taas vaihteeksi vähän huonekalurulettiakin, tekikö se ylimääräinen tunti oikeasti sen, että päivä tuntui pitkästä aikaa kestävän ikuisuuden ja TO DO-lista pieneni oikein urakalla.

Minua ihan nauratti kuinka meidän Kaapo kissa oli taas kaikessa niin aktiivisesti mukana. 
Tuo suloinen karvainen ystävämme ei oikeasti jätä mitään puuhia huomiotta, kaikki on niin älyttömän kiinnostavaa. Kivahan se tietenkin on, että ei tarvitse yksin puuhastella, mutta kyllä välillä meinaa hermot mennä kun aina on muutama tassupari mukana menossa.


Toisaalta taas ei olisi tullut mieleenikään kuvata kasvejani kylppärissä, ennen kuin pieni suloinen avustajani tuli kuviin. Kyllä kissa vaan tekee kuvista aina mielenkiintoisempia, eikö totta?



Eilen tuli muutenkin kuvattua kotia vähän laajemmin, kun aurinko teki kodista niin upean valoisan.
Tuntui, että koko koti kylpi valossa kuin kesällä konsanaan, ihana päivä.
Tähän aikaan vuodesta ei kuvaaminen oikeastaan onnistu kuin vapaapäivinä, illat alkavat olla jo niin mahdottoman pimeitä.
Mitenhän tästä pimeästä ja kylmästä jaksosta taas selviääkään. Täytyy toivoa, että saataisiin pieni lumipeite se toisi niin paljon lisää valoa. 

Tänä aamuna, kun piha oli kauniisti kuurassa soin ensimmäisen ajatukseni myös tulevalle joululle ja mietin mitä kivaa sitä tänä vuonna askartelisin.
Joulukortit olen monena vuonna tehnyt itse, näet aikaisempina vuosina askartelemani kortit täältä ja täältä! 





Useimmiten näitä ihan muuten vaan napsittuja kotikuvia tulee jaettua vaan Instagramin puolella, mutta halusin laittaa näitä vaihteeksi tänne blogiinkin. Jos et vielä seuraa minua Instagramissa niin löydät minun tilini sieltä nimimerkillä @vintageinteriorxx. Facebook-tilini löydät täältä(klik!), Facebookkiin ja Instaan laitan aina tiedon, kun blogissa on uusi postaus.


Laitoin olohuoneen tauluseinälle roikkumaan muutama vuosi sitten vahoista lampunvarjostimista askartelemani valosarjan. Tämä valosarja on niin ihana tunnelmantuoja.

Ihanaa viikon jatkoa, toivotaan että nämä aurinkoiset säät hellivät meitä jatkossakin!

<3 Pauliina




lauantai 27. lokakuuta 2018

Kalkkimaali uhka vai mahdollisuus?

Muistanette tässä taannoin huutokaupasta huutamani punaiset Askon valmistamat Marketta lepotuolit. Punainen ei ole ollenkaan minun värini ja jo tuolit ostaessani tiesin, että punaisena ne ei meillä tule pitkään säilymään. Varsinkin punainen keinonahka on minusta jotakin todella kamalaa.
Tuolien verhoiluttaminen on niin kallista puuhaa, että siihen pitää tovi säästää ennen kuin voin tuolit verhoilijalle viedä. Siksipäs päätin leikkiä vähän uhkarohkeaa ja kokeilla keinonahan maalaamista.
Näissä tuoleissa, kun ei tavallaan ole mitään menetettävää, verhoilu kun tullaan uusimaan joka tapauksessa jossakin vaiheessa.

Olen nähnyt netissä yllättävän upeita lopputuloksia kalkkimaaleilla maalatuista huonekaluista. Tästä huolimatta olin todella skeptinen siitä, että tämä kokeilu ei tulisi onnistumaan, mutta kuten sanottu ei olisi mitään menetettävääkään.

Huonekalujen maalaaminen kalkkimaalilla

Maaliksi meille valikoitui Vintron valmistama kalkkimaali ja sävynä Madame de Pompadour. Maali oli ihan miellyttävä maalata se levittyi hyvin. Maalasimme yhteensä kolme kerrosta ja päälle levitettiin vielä kirkas vaha. 

huonekalujen maalaminen kalkkimaalilla


Tässä kokeilussa kävi juuri niin kuin pelkäsin ja ajattelinkin käyvän. Kalkkimaali, kun ei veny ollenkaan niin maali halkeilee tuolin sellaisisissa kohdissa, joissa verhoilu on löysällä. 
 Lisäksi kissan kynnet irrottavat maalin erittäin tehokkaasti, eli puhdistuksesta huolimatta maali ei ottanut kunnolla kiinni keinonahkaan.

huonekalujen maalaminen kalkkimaalilla

huonekalujen maalaminen kalkkimaalilla

kalkkimaalilla maalaaminen

Jotakin hyvää tässäkin kokeilussa kuitenkin oli, nimittäin olen todella tyytyväinen tuolien tämän hetkiseen väriin. Eli tuolit tullaan jossakin vaiheessa verhoilemaan vaaleanroosan sävyisellä kankaalla. Ei siis muuta kuin säästämään.

Vastauksena siis tämän jutun otsikkoon sanoisin, että verhoilun maalamiseen en kalkkimaalia käyttäisi. Varmasti koviin pintoihin se on kaunis joissakin tapauksissa, mutta minun juttuni ei kalkkimaalit selkeästi ole. Meiltä löytyy nimittäin myös yksi pöytä, jonka maalasin aikoinaan kalkkimaalilla ja en ole ollenkaan tyytyväinen lopputulokseen.
Olen myös kuullut, että varsinkin perheelliset ovat katuneet seinien maalamista kalkkimaalilla. Sillä maaliin jää kaikki lika kiinni välittömästi ja sitä on mahdoton pyyhkiä puhtaaksi.
Varmasti joihinkin ei kulutukselle alttiisiin paikkoihin kalkkimaali sopii mainiosti.

Millaisia kokemuksia teillä on kalkkimaaleista, oletteko olleet tyytyväisiä?

Nyt toivottelen teille leppoisaa lauantai-iltaa <3

-Pauliina

tiistai 23. lokakuuta 2018

Kirppislöytöjä ja yksi hairahdus!

Joskus sitä onnistuu löytämään kirppikseltä juuri sitä mitä etsii, joskus taas mukaan tarttuu jotakin jota ei edes tiennyt tarvitsevansa. Jotakin joka vaan kauneudellaan saa sinut heittämään ostoksen koriin, sen kummempia edes miettimättä. Näitä niin sanottuja "ihan kivoja hankintoja" yritän nykyään olla tekemättä, mutta joskus sitä vaan hairahtaa.

Ei kai me kukaan ihan täydellisiä olla. Tämän postauksen hankintoihin olen viimeistä lukuunottamatta todella tyytyväinen. Se miksi en ole tyytyväinen selviää jutun lopussa.

vaalea villamatto

Mattoasiaa tuntuu nyt täällä blogissa riittävän, löysin nimittäin myös vierashuoneesen uuden villamaton. Täydellisen pehmoisen ja lämpimän maton, hintaakin oli vain 15 euroa.

Matto vaikuttaa käsinkudotulta ja sen pompulamainen pinta on ihan täydellinen jalkojen alla.
En osaa yhtään sanoa mistä matto alunperin on ostettu, mutta epäilen että se ei ihan halvinta laatua ole. Maton värityskin on mielestäni niin kauniin syksyinen ja maanlaäheiset sävyt sopivat mielestäni hyvin meidän hempeän kukikkaaseen vierashuoneeseen.



kaunis kastelukannu

Upean kuparisen kastelukannun ostin alle eurolla, välillä ihan hämmentää, että ihmiset tuovat kirppiksille tavaraa myyntiin lähes ilmaiseksi. Pidän kyllä siitä, että myydään edullisesti jos halutaan, että tavara oikeasti lähtee kiertoon, mutta toivottavasti saavat myynnillä edes pöytävuokran katettua.

messinkinen servettiteline

Kaunis messinkinen servettiteline ihastutti simpukkamaisella muodollaan. Jos tämä ei löydä käyttöä servettitelineenä niin siihen saa tehtyä hyvin erilaisia asetelmia esimerkiksi jouluna tai sitten se saa olla koristuksena ihan tälläisenään.

savimaljakot

Löysin jo kesällä tuon ruokailutilan senkin päällä nojailevan upean pastellisävyisen taulun, mutta olen vain unohtanut tämän löydön teille esitellä. Tykkään jotenkin ihan älyttömästi tästä koko asetelmasta, joka on syntynyt melkein vahingossa. Maksoin taulusta pari euroa.

Muutama rennosti seinään nojaileva taulu ja kauniita vanhoja parilla eurolla löytyneitä savimaljakoita, ei sitä muuta tarvita. 
En ole halunnut kiinnittää tauluja seinään, koska näin tätä asetelmaa on helpompi vaihtaa eikä seinään jää rumia naulanreikiä.

Arabia viiva teesihti

Porin patakirppikseltä matkaani tarttui upea Arabian valmistama teesiivilä. Koristeen nimi on "Viiva" ja näitä on valmistettu 60-luvulla. Kyllä nyt kelpaa suodattaa irtoteetä suoraan kuppiin, eikä aina tarvitse ottaa teepannua käyttöön. Maksoin tästä kauniista siivilästä 12 euroa.

pyöreä lasimaljakko

Pyöreät lasimaljakot tuntuvat olevan tällä hetkellä todella suosittuja, enkä ihmettele miksi. Pyöreään maljakkoon saa tehtyä helposti kauniita ja runsaita kukkakimppuja.
Tälle kertaa asettelin maljakkoon kuivuneita varjoliljan oksia. Tämä maljakko kustansi kahdeksan euroa.

lisa Johansson-pape pöytävalaisin

Lisa Johansson-Papen suunnittelema kaunis ja sirolinjainen pöytävalaisin pääsi koristamaan eteiseen pöytää. Valaisimen malli on 40-018 ja se on Ornon valmistama, ostettaessa valaisin oli todella heikkokuntoinen ja päätimme maalata sen mustaksi.


Tässä se minun alussa mainitsemani hairahdukseni nyt sitten komeilee. Niin useasti, kun olen sanonut, että en mitään turhia koristehömpötyksiä kaupoista ostele niin kuinkas sitten kävikään. Vietiin eräänä sunnuntaina puolisoni kanssa äitini ostoksille. Kävimme rautakaupassa hakemassa maalia ja muuta tarpeellista.
 Sitten ruokaostoksien yhteydessä minun silmäni sumenivat ja ostokoriini hyppäsi jotakin, joka olisi kyllä pitänyt jättää ostamatta.

Ostin siis kynttilälyhdyn, voiko turhempaa ostosta enää ollakaan. Meillä on ihan taatusti kynttilälyhtyjä jo omiin tarpeisiin. Se, kun puhuin siitä ostoskrapulasta niin se tunne on juuri tämä mitä tällä hetkellä tunnen. En osaa edes iloita tuosta kauniista hankinnastani.
Vaikka siis pidän hankintaani kauniina mietin miksi ihmeessä sorruin tuollaiseen turhaakin turheempaan ostokseen. Mitä oikein ajattelin.


Näitä fiiliksiäni, kun tässä pohdin niin tulen samaan aikaan onnelliseksi siitä, että minä en tosiaankaan enää voi ostaa kaupoista tälläisiä nopean päätöksen juttuja.

Voin ostaa vain ja ainoastaan tarkkaan harkittuja hankintoja, koska tälläisistä pikaostoksista koen aina pahaa mieltä. Minulla on tälläkin hetkellä ostoslistalla muutamia juttuja, mitä olen pohtinut jo pitkään ja alan tulla varmaksi siitä, että ne todellakin ovat sellaisia ostoksia jotka kannattaa tehdä ja tulevat todellakin tarpeeseen.

Kivaa tiistaita teille kaikille <3 

-Pauliina


sunnuntai 21. lokakuuta 2018

Lisää villaa jalkojen alle!

Syksy on tullut ja ilmat viilenneet ja kun asutaan vanhassa talossa niin sen myös huomaa sisällä. Lattiat ovat meillä melko kylmät ja siksi talviaikaan tekee mieli verhoilla lattiat paksuilla villamatoilla. Olohuoneeseen löysimmekin pari viikkoa sitten upean vihreän villamaton ja ostin olohuoneeseen kirpparilta myös ryijyn keinutuolin edustalle, mutta se olikin hieman hutiostos. Ryijy oli tosi kaunis, mutta kuitenkin hieman pieni ajattelemaani paikkaa.
Eilen keksin kokeilla yläkerran pikkuhuoneessa ollutta ryijymattoa olohuoneeseen ja se sopiikin sinne mielestäni aivan loistavasti.


Olohuoneen matot mätsäävät toisiinsa nyt todella hyvin. Mahtavaa, kun saa muutettua sisustusta harmonisemmaksi jo valmiiksi kotoa löytyvillä tavaroilla. 

vanha ryijymatto

Yläkerran pikkuhuoneeseen pääsi meidän talomme irtaimiston mukana tullut upea luonnonvalkoinen paimentolaismatto. Meiltä löytyy näitä mattoja itse asiassa kaksi kappaletta, mutta onneksi edes toinen matoista pääsi vihdoin käyttöön. Kyllä se nyt siltä näyttää, että 70-luku on alkanut hiipimään meille kuin varkain. 

Joku näissä vanhoissa villamatoissa minuun nyt vetoaa, villa tuntuu niin ihanalta jalkojen alla ja se todellakin myös lämmittää. Onneksi olimme nuo upeat valkoiset matot säilyttäneet kaikki nämä vuodet.

paimentolaismatto

paimentolaismatto


Olen suunnitellut tälle yläkerran pikku huoneelle pientä pintaremonttia. En tykkää ollenkaan huoneen tämän hetkisestä tapetista ja olen miettinyt pääni puhki millainen tapetti tähän huoneeseen sopisi. Ympärillä olevissa huoneissa, kun on aika voimakkaita tapetteja niin haluaisin uuden tapetin sointuvan myös niihin.  Olen ehkä löytänyt jo sopivan vaihtoehdon, mutta haluan sulatella sitä tovin, että olen aivan varma valinnastani. 

Huomaatte varmaan, että kuvissa näkyvät Marketta-tuolit ovat saaneet uuden värin. Tämä kokeilu ei todellakaan mennyt niin kuin suunniteltiin, mutta tulipahan kokeiltua. Kirjoitan tästä pieleen menneestä projektista ihan oman postauksen.

Nyt toivottelen teille oikein ihanaa sunnuntai-iltaa <3
Haluan myös kiittää teitä lukuisista ihanista viesteistä, joita olen saanut liittyen Suomen kaunein koti-ohjelmaan <3 Olette saaneet minut hymyilemään monta kertaa, kiitos!!

<3 Pauliina

tiistai 16. lokakuuta 2018

Sisustusbloggareiden vinkit ekologisempaan tapaan sisustaa!

Meillä on pienen sisustusbloggaaja joukon kesken tapana heittää toisillemme haasteita ja minä haastoin syyskusssa muut miettimään tapoja ekologisempaan sisustukseen.
Haaste kuului näin:

Tuleeko teille ostoskrapula uusia hankintoja tehdessä? Mietittekö, kuinka suuren hiilijalanjäljen jätätte ostoksia tehdessä? Mietittekö, missä tuote on valmistettu, mistä materiaalista ja millaisissa oloissa? Mitä vinkkejä teillä olisi ekologisempaan sisustamiseen?

Olikin aivan ihana lukea myös muiden bloggaajien ajatuksia tästä todella tärkeästä ja paljon puhuttavasta aiheesta. Oman juttuni ekologisesta sisustamisesta löydät täältä!


Kiitu-blogin Kiitu peräänkuuluuttaa kierrätyksen tärkeyttä ja se on minullekin ehdottomasti yksi tärkeimmistä tavoista sisustaa ekologisemmin. Kiitu pitää tärkeänä miettiä materiaaleja myös kierrätettyjä hankintoja tehdessä esim. muovi versus puu. 

"Kuinka siis sisustaa ekologisemmin?
Lyhyesti. Suosi esim. kotimaisia ja ekologisesti tuotettuja sisustustuotteita, osta harvemmin – mieluiten kivijalkaliikkeistä ja panosta laatuun, pitkään käyttöikään sekä ajattomuuteen. Vältä massatuotantoa. Lisäksi nimenomaan sisustamisen näkökulmasta peräänkuulutan vahvasti kierrättämistä." 

Miimiin-kodin Miia sisustaa kotiaan lähinnä kierrätyslöydöin ja kuvailee minusta ihanasti sitä tunnetta minkä koki, kun osti uuden sohvan. Tähän tunteeseen samaistun todella hyvin. Vaikka olen täysin samoilla linjoilla, sohvan löytäminen käytettynä on todella haastavaa.

"Myyjän naputellessa tietojani koneelle kävi oloni yhä tukalammaksi ja tukalammaksi ja kun kaikki oli selvää oli oloni jo aivan hirvittävä. Kävelin liikkeestä suoraa päätä bussiin ja ajelin sillä kotiin. Ostokrapulainen olo on siis näemmä samanlainen kuin seuraavana päivänä juhlien jälkeen - etovaa oloa piisasi niin henkisesti kuin fyysisestikkin. Onneksi teen näin suuria, kalliita ostoksia kaupoissa aniharvoin. Sellaiset ei selvästikkään sovi minulle."

Kannustankin jokaista ostamaan tavaroita niin pitkälle kuin mahdollista kierrätettyinä ja panostamaan aina sekä uusien, että  käytettyjen tuotteiden hankinnassa laatuun ja tuotteen pitkäikäisyyteen.


Oli aika-blogin Titta on ihan loistavasti keksinyt uusia käyttötarkoituksia vanhoille tavaroille. Todella kekselikäitä ja hauskoja DIY-juttuja. Jos siis erilaiset DIY-projektit kiinnostavat niin suosittelen ehdottomasti tutustumaan Titan blogiin. Eikä varmasti ole mitään ekologisempaa kuin luoda vanhasta ylimääräisestä tavarasta uusia sistukseen sopivia katseenvangitsijoita.

"Koska rakastan tee se itse -prokkiksia voin tässäkin kohtaa helposti liputtaa sen puolesta. Kaikkea ei tarvitse ostaa uutena. Ekologisena sisustajana käyn aina läpi mahdollisuudet; myllään varastot, vanhat huonekalut, esineet ja osat, joista voi syntyä juuri se, mitä milloinkin kaivataan. Haluan testata, miten keksin uusia ideoita ja kädentaitoja on aina hyvä kehittää. Pienillä kikoilla, suunnittelulla ja onnistuneella toteutuksella voi syntyä todellisia sisustusaarteita."


Call it home-blogin Kati laittaa itselleen tarpeettomat tavarat heti kiertoon ja yrittää ostaa kaiken mahdollisen käytettynä. Pidän myös erittäin tärkeänä pointtina sitä, että suosii uuden tavaran ostamisessa paikallisuutta. Jos hankkii uutta tavaraa niin mikä onkaan tärkeämpää kuin työllistää samalla esim. pieniä paikallisia käsityöläisiä.

 Massakuluttamisessa tänä päivä askarruttavat eettisesti kolmansien maiden massatuotanto luonnonvarojen kustannuksella, työolot, lapsityövoima ja naisten asema – kenen selkänahasta “edulliset” löydöt on revitty lopulta. Siksipä yhä enemmissä määrin olen alkanut suosimaan “lähisisustamista” siinä missä suosin lähiruokaa. Minulle lähisisustaminen on kierrätystä ystävien kesken (tuoleja ollaan vaihdeltu, kuten mattojakin), artesaanityöt (esim. keramiikka) ja aina niin mahtavat kirppikset – meillä lähes kaikki aterimet ovat eri paria ja astiat kirppislöytöjä myös. Suosin siis paljon paikallisia yrittäjiä ja kotimaista tuotantoa.


Visusillvan-blogin Suvi panostaa tuotteiden pitkäikäisyyteen ja miettii ostoksiaan tarkasti. 
Se on täysin totta, että jos harkitset ja säästät johonkin arvokkaampaan hankintaan, siitä hankinnasta tulee varmasti pidettyä huolta. Lisäksi pidempi harkinta-aika takaa sen, että ei tee niin helposti "hutihankintoja".

"Olen siinä mielessä materialisti, että rakastan kaunista designia ja laadukkaita tavaroita. Olen valmis panostamaan rahallisesti aika paljon sisustustuotteisiin. Mutta sen myötä myös pidän niistä todella hyvää huolta! Huollan, pesen, korjaan ja korjautan. Tämä lisää tavaroiden käyttöikää. Suosin luonnonmateriaaleja, koska ne pysyvät pidempään hyvänä ja niitä on helpompi huoltaa. Ja kun luovun jostain, en todellakaan raaski heittää sitä noin vain sekajätteeseen, vaan kierrätän huolellisesti ja kaiken käyttökelpoisen myyn tai annan eteenpäin uuteen kotiin." 


Sateenkaaria ja serpenttiniä-blogin Laura oli minun mielestäni tehnyt mahtavan listan, jossa on erittäin hyvin kiteytetty ekologisemman sisustamisen kulmakivet. Laadukkaat, ajattomat ja hyvin tehdyt huonekalut kestävät vuosikymmeniä ellei jopa vuosisatoja. Eli vaikka itse kyllästyisi niin esineestä on varmasti vielä iloa jollekin muulle.
  1. Käyttöikä. Osta ajattomia designhuonekaluja. Ikuisia. Jos ne eivät ole ikuisesti itsellä, niin palvelevat hyvin jollain muulla. Osta kotimaisia, vanhoja, umpipuisia ja sekä materiaalin, että designin kannalta kestäviä kalusteita.
  2. Suunnitelmallisuus. Yritä ennakoida. Esimerkiksi muutot ovat hyvä esimerkki kriisipisteestä. Jos joudut hätäisesti täyttämään aukkoja akuuteissa tarpeissa, niin tee se kierrätetyin tavaroin. Silloin et luo maailmaan lisää muoviroskaa ja pakkausmateriaaleja. Älä hädissäsi ryntää ostamaan huonekalukaupan hyllyltä halpaa kalustetta, jolla ei ole mitään arvoa myöhemmin.
  3. Maltti. Harjoittele sietämään keskeneräisyyttä. Osta vain akuuteimmat ja tarpeeseen. Älä hätiköi ja tee liikaa kompromisseja. 
  4. Materiaalit. Vältä krääsää ja heikkolaatuisia tuotteita. Esim. kynttilänjalat, kulhot, ruukut jne ovat oivia esimerkkejä tuotteista, joita tulee hankittua kevyin perustein. Meillä ne on lähes kaikki käytettyjä tai kestävää laatua. Suosi luonnonmateriaaleja. Äläkä osta edes kirpputorilta halpaa ja huonolaatuista.

Pilviraitti-blogin Viivi miettii tarkkaan uusia hankintoja tehdessä "tarvitsenko tätä todella?" 
Tämä olisi minulle itselleni se kysymys, jota pitäisi kysyä useammin, minulla on nimittäin vielä kirpputoreja kiertäessäni liian pieni kynnys hankkia jotain mitä en todellakaan tarvitse.

"Ekologiseen sisustamiseen pyrkiessä suosittelisin kuitenkin miettimään mm. tuleeko uusi tavara oikeasti tarpeeseen, kestääkö se käyttöä ja aikaa, onko se valmistettu Suomessa tai eettisesti muualla maailmassa. Tavaroita vaihtamalla perheenjäsenten tai ystävien kanssa saa myös uudistettua sisustusta ostamatta uutta. Maailmassa on jo nyt valmiiksi paljon tavaraa, joten uusien ostamisen sijaan käytettyjen tavaroiden hankkiminen on usein hyvä ja ainakin ekologisempi vaihtoehto."

Tässä linkit kaikkiin postauksiin, suosittelen ehdottomasti lukemaan ja miettimään voisiko omassa ostokäyttäytymisessä olla parantamisen varaa.





Kaikissa postauksissa oli minusta todella loistavia esimerkkejä ekologisempaan tapaan sisustaa, vaikka eihän sisustaminen varmasti koskaan voi täysin ekologista ollakaan.
Kiitos kaikille, jotka kirjoititte oman näkemyksenne tästä tärkeästä aiheesta.

Mitä ajatuksia teissä herättää ekologinen sisustaminen, onko se mielestäsi edes mahdollista?
Kuulisin mielelläni myös teidän lukijoiden ajatuksia tästä aiheesta ja mahdollisesti myös vinkkejä ekologisempaan tapaan sisustaa.

Mukavaa tiistaita ja muistakaahan huomenna kääntää kanava maikkarille klo 20.
Minua jännittää jo ihan älyttömästi, pitäkää peukkuja <3

<3 Pauliina

torstai 11. lokakuuta 2018

Punaisen maton paikkaa etsimässä!

Hui miten jännittäviä uutisia saankaan teille kertoa. Joko arvaatte otsikosta, mistä on oikein kyse?
Varmasti arvaattekin, mutta kerron silti eli kotimme on mukana Suomen kaunein koti-ohjelmassa.
Jaksomme on nähtävissä maikkarilla 17.10. Eli jo ensi viikolla.
Moni varmasti on saattanut bongatakin kotimme jo mainoksista.
Olen kipuillut kovasti sitä, että suostuimme lähtemään mukaan ohjelmaan. 
Mentiin niin kauas mukavuusalueeltani, kun vain voi mennä. Inhoan kameran edessä keikistelyä, saati sitten videokameran ja vielä puhuakin pitäisi jotain, vieläpä jotakin järkevää. Miellellään voisi myös hymyillä ja olla fiksu. Ajattelin, että kuinka ikinä voisin pystyä siihen.

Samaan aikaan ajattelin, että ihmiselle tekee hyvää asettaa itselleen haasteita, ei aina pitäisi suhtautua niin vastahakoisesti kaikkeen uuteen. 
Pitäisi vain mennä tilanteisiin ja osata heittäytyä. Niinpä minä sitten lupauduin ohjelmaan ja kuinkas sitten kävikään. Kuvauspäivä oli varsin mukava, koko kuvausporukka oli aivan ihana.
Välillä melkein unohdin videokamerat ja höpöttelin kuin vanhoille tutuilleni, se on varmasti se fiilis mihin pitäisikin päästä. Haluankin siis kiittää ihanaa kuvausporukkaa, mahtavasta kokemuksesta.
Paras asia tähän ohjelmaan mukaan lähtemisessä oli omien pelkojen voittaminen ja saatiin me siinä parissa viikossa myös tehtyä hurja määrä keskeneräisiä remonttiprojekteja valmiiksi.



Kun lupauduimme ohjelmaan mukaan, meillä oli vain kaksi viikkoa aikaa kuvauspäivään ja meidän pihaamme oli juuri kaadettu suuri lasti soraa ja etupihan toinen puoli kaivettu auki. Ei siinä sitten muu auttanut, kuin soittaa perhe avuksi ja ryhtyä lapioimaan.
Pihan lisäksi saimme mm. maalattua talon julkisivun loppuun, rakensimme parvekkeen ja pienet keskeneräiset sisämaalaukset tuli suoritettua kunnialla loppuun.
En usko, että ilman tähän ohjelmaan osallistumista olisimme olleet koskaan näin tehokkaita.


Itse en varmaankaan kykene omaa jaksoamme katsomaan, jännittää niin vietävästi mitä tuomarit ovat mieltä meidän kirppiskodistamme. En myöskään muista yhtään mitä sitä on tullut höpöteltyä niin paljon minua kuvaustilanne jännitti.

Tuntuu oikeastaan vähän hassulta, että edes kilpaillaan siitä kenellä on Suomen kaunein koti, minusta se on asia mistä ei edes voi kilpailla.
Onhan jokainen koti asujilleen se kaikista kaunein. Ja, se mikä sitten tekee kodista kodin on jokaiselle henkilökohtainen asia. Tykkään kuitenkin kovasti tästä ohjelmaformaatista, koska on niin upeaa nähdä erilaisia koteja ympäri suomen.
On mahtavaa nähdä kuinka rohkeita ja omanlaisia ratkaisuja ihmiset tekevät, Suomesta löytyy niin uskomattoman upeita ja erilaisia koteja. Kaikki tähän ohjelmaan osallistuneet ovat mielestäni todella rohkeita, ei ole helppoa avata oman kodin ovea tuntemattomille ihmisille ja samalla asettaa oma koti muiden arvosteltavaksi.



Kuvauspäivä tuntui kestävän pienen ikuisuuden. Aamupäivällä kuvattiin meidän asukkaiden osuus, jonka jälkeen lähdimme pois siksi aikaa, kun tuomareiden osuus kuvattiin. Kotiin saimme palata vasta illansuussa. Kuvauspäivä oli kesäkuussa ja suureksi harmikseni jouduimme heräämään sinä päivänä rankkasateeseen, toivottavasti pilvinen ja sateinen päivä ei haitannut liiaksi kuvauksia.
Emme missään vaiheessa tavanneet ohjelman tuomareita, pienen viestin olivat tuomarit kuitenkin meidän keittiön liitutauluun jättäneet.





Näin jälkeenpäin katsottuna se pari viikkoa, jonka uurastimme takasi sen, että saimme koko loppukesän vain nauttia kauniista pihastamme ja neljä vuotta kestänyt julkisivuremonttikin oli vihdoin ohi. Eihän tämä meidän talon remontti vieläkään valmis ole, mutta voiko vanhan talon remontti koskaan ollakaan valmis.

Arvaatteko minne punaisen maton asetimme?
Meillä oli nimittäin vähän hankaluuksia miettiä minne sen sijoittaisimme. Päädyimme kuitenkin asettamaan punaisen maton paikkaan,  jossa molemmat viihdymme hyvin ja siitä paikasta näkee kauniisti puutarhaamme.

Nyt sitten vain jännittämään pääseekö kotimme jatkoon, pitäkää meille peukkuja <3

-Pauliina

tiistai 9. lokakuuta 2018

Makuuhuoneen valaisimet!

Olen sovitellut makuuhuoneeseemme vaikka minkälaisia kattovalaisimia, mutta oikein mikään ei ole kunnolla iskenyt. Monet valaisimet näyttävät minun makuuni liian synkiltä tummaa lakattua kattoa vasten tai sitten valaisimet ovat vaan muuten tuntuneet väärän tyylisiltä.
Lauantaina pyörähdimme Vammalan kirppiksillä ja siellä Lähetyksen löytötupa kirppiksellä silmiini osui hauska pellavakankaasta ja puuhelmistä tehty kyhäelmä.

Ajattelin heti, että siitä saisi helposti tehtyä valaisimen. Huikkasin vielä puolisoni katsomaan tätä löytöäni ja yhteistuumin päätimme napata tämän kyhäelmän matkaan. Kröhöm, jos olen nyt ihan rehellinen niin puolisoni ei innostunut asiasta pätkän vertaa, mutta ei kuitenkaan laittanut vastaankaan niin uskalsin tämän kahden euron hankinnan tehdä.
Yleisesti kyllä teemme päätökset yhdessä, minusta on tärkeää, että kodissa viihtyvät kaikki asukkaat <3 Olin vaan niin vakuuttunut siitä, että tämä ostos ei olisi turha ja siitä saisi tehtyä upean valaisimen makuuhuoneeseen.

makuuhuoneen sisustus

Minusta tämä kyhäelmä, joka nykyisin on siis valaisin sopii meidän makuhuoneen boheemiin tunnelmaan erinomaisesti. Vaalea pellvansävy näyttää kauniilta tummaa kattoa vasten.
Minusta varsin hyvin käytetyt kaksi euroa. Vai mitä mieltä olette?
Tämä valaisin antaa todella kauniin ja pehmeän valon makuuhuoneeseen.

makuuhuoneen valaisimet


makuuhuoneen valaistus



makuuhuoneen sisustus

Huomaattekos onnistuin myös löytämään makuuhuoneeseen toisen messinkivartisen valaisimen. Nyt on sängyn molemmilla puolilla samanlaiset yövalot. Valaisimet on todella kätevät, kun niitä pystyy kääntelemään sen mukaan mihin suuntaan valoa tarvitaan. 
Tykkään ihan älyttömästi valaisimien yksinkertaisesta muotokielestä. 

Niin vain se Kaapokin änkesi taas kuviin mukaan, tämä nuori herra tuntuu rakastavan kameraa.
Aina kun otan kameran esiin niin hän lähtee seuraamaan minne olen matkalla ja hyppää sitten kuvaan mukaan.  Yleisesti ihan hauska piirre, mutta joskus olisi ihan kiva kuvata ihan rauhassa ilman neljää auttavaa pientä käpälää.
Löytyykö teiltä muilta kotieläimiä, jotka rakastavat kameraa vai onko asia juuri toisinpäin. Meidän Kerttu nimittäin tuntuu kääntävän päänsä aina pois, kun hän näkee kameran. 
Harmittaa oikein, kun hänet saa niin harvoin kuviin.

<3 Pauliina