Mielenrauha

Nyt sain yhdestä asiasta mielenrauhan ja nukun taas yöni paremmin. 

Olen viettänyt levottomia yötä ruokailutilassa olevan vitriinikaapin takia. Minua nimittäin alkoi ahdistaa vitriinin lasihyllyt, jotka kannattelivat valtavaa Arabian kahvikuppikokoelmaani. 

Kuulin liian monta kauhutarinaa siitä kuinka lasihyllyt olivat menneet sirpaleiksi ja kaikki aarteet siinä mukana. Päivä päivältä ajatus hyllyjen hajoamisesta vaivasi enemmän ja enemmän mieltäni. 

Olisi varsin surullista jos pitkään ja hartaasti kerätyt rakkaat aarteet hajoaisivat. 

Oli siis pakko keksiä asiaan jokin pikainen ratkaisu, vaikka olimme vasta hetki sitten hankkineet vitriinikaapin ja kuppini pääsisivät siinä hienosti esille niin ei auttanut muu kuin laittaa kaappi kiertoon ja etsiä tilalle tukeva kaappi jossa on vankat hyllyt, jotta minun ei enää tarvitsisi viettää unettomia öitä. 

Etsinnöistä huolimatta emme ole vielä onnistuneet löytämään sopivaa kaappia, mutta en voinut enää odottaa sopivan löytymistä, joten lainasimme ruokailutilaan taannoin vierashuoneeseen ostettua kaunista liinavaatekaappia.

Kaappiin mahtui juuri sopivasti kaikki vitriinikaapissa olleet astiat ja vähän muutakin. 

Ja, täytyy todeta, että eipä tuo kaappi ole ollenkaan hassumman näköinen ruokailutilassakaan. Nyt täytyykin miettiä, että etsimmekö nyt sittenkin uuden kaapin vierashuoneeseen ja tämä liinavaatekaappi saisi jäädä ruokailutilaan. 

Toisaalta haluaisin ruokailutilaan jonkun muun kuin puunvärisen kaapin, koska tässä tilassa on jo niin paljon puisia huonekaluja. Mutta nyt täytyy ottaa aikalisä ja mietitään rauhassa jatkoa.

Tiivis on tunnelma kaapissa. Tämä kaapinvaihto operaatio oli oikeastaan aika hyvä juttu monessakin mielessä. Sillä se käynnisti meillä hurjan kaappien siivousurakan, koska kaikki tavarat piti mahduttaa paljon entistä pienempään tilaan. Saatiin siis siivottua paljon meille ylimääräistä tavaraa kiertoon. Ja, myös säilytettävä tavarat saatiin parempaan järjestykseen. 

Vanhat liinavatekaapit ovat kyllä niin kauniita ja siroja, tässäkin yksilössä on minun silmääni ihan täydellinen muotoilu ja mittasuhteet ovat meidän vanhaan taloon juuri oikeat. 

Täytyy myös myöntää, että minun silmääni hivelee nyt, kun ei ole kerralla liikaa tavaraa esillä. Ruokailutilaan tuli paljon rauhallisempi tunnelma, kun astiat ovat piilossa ovien takana.

Vaikka rakastan vanhoja astioita ja keräilen niitä niin en silti halua, että koti näyttää liian täyteen ahdetulta. Esillä olevia esineitä voi aina vaihdella ja ovathan kupposet meillä myös käytössä, että eivät nyt sentään kokonaan joutuneet poloiset suljettujen ovien taakse. 

Huomenna onkin jo perjantai, joten toivottelen teille oikein ihanaa viikonloppua <3

-Pauliina