Se vaihtui taas..

Niin se sitten taas tapahtui, olohuoneen huonekalut pyörähtivät jälleen kerran ympäri. Pimeyden laskeuduttua kotiimme, tuntui että halusin käpertyä nurkkaan.

Ihan niin kuin kirjaimellisesti, se että sohva sijaitsi keskellä olohuonetta, ei tuntunut enää hyvältä.

Kaipasin turvallista nurkkaa, jonne kääriytyä miljoonien vilttien alle suojaan harmaudelta.

Niinpä pyöräytimme sohvan takaisin nurkkaan ja se tuntuu nyt niin hyvältä. Ehkä sitten taas, kun päivät pitenee ja valo lisääntyy pyöräytetään huonekalut taas uudelleen.

Mutta juuri nyt tämä järjestys tuntuu oikealta.

Olen selkeästi todella vaihtelunhaluinen ja se on niin ihanaa, että aina ei tarvitse ostaa mitään uutta saadakseen vaihtelua. Siksi varmasti rakastankin niin paljon tätä huonekalurallia, huonekaluja siirtelemällä saa niin helposti uuden ilmeen kotiin.

Tulen aina niin iloiseksi, kun saan meidän karvaiset ystävät samaan kuvaan. He eivät nimittäin vieläkään oikein tahdo tulla toimeen keskenään, vaikka hivenen ovat alkaneetkin toisilleen lämpenemään. Voisinkin kirjoitella ihan erikseen jutun kisujen kuulumisista.

Joskus on onni, että kirpputorille myyntiin viety esine palautuukiin kotiin. Tämä venerinen lehtihylly on nimittäin ollut myynnissä jo pariin kertaan, mutta onneksi se ei ole mennyt kaupaksi.

Sillä nyt vihdoin löysin sille paikan kotoa. Se sopii minusta hyvin tuonne olohuoneen nurkkaan, jossa oli kesällä vehreä viherkasvi. Kasvi vaan ei olisi tässä pimeässä nurkassa selvinnyt talven yli niin sille piti etsiä valoisampi paikka.

Aiemmin olohuoneeseen muuttanut tummanvihreä villamatto jäi järjestyksen muututtua auttamatta liian pieneksi ja päätin testata tätä nyt niin trendikästä mattojen kerrostamista. Minun täytyy kyllä sanoa, että kerrostaminen toimii yllättävän hyvinkin näinkin paksujen ja näyttävien villamattojen kanssa. 

Tällä tavoin aseteltuna matot ei myöskään näytä nyt liian pieniltä ja matot sitovat minusta kauniisti yhteen olohuoneen huonekalut. Olen välillä miettinyt tuon keltaisen kiikun maalamista, mutta sitten taas ajattelen, että onhan se nyt ihan mieletön katseenvangitsija meidän olohuoneessa.

Meidän suloinen Kaapo kissa vaan on alkanut järsimään keinutuolin jalaksia, joten jossain vaiheessa tuoli tarvitsee ainakin korjausmaalausta. Luulin, että ne on koiranpennut, jotaka tuhoavat huonekaluja, mutta näköjään kissat pystyvät ihan samaan.

Onkohan kissoille olemassa puruleluja? :D

Muutamia valosarjoja olen jo viritellyt sekä ulos, että sisälle. On niin ihana tulla töistä kotiin, kun piha ei näytä pilkkopimeältä. Kai sitä hiljalleen voisi alkaa virittäytyä jouluisempiin fiiliksiin, pieni lumipeite olisi kyllä omiaan luomaan talvisempaa tunnelmaa.

Mukavaa viikon jatkoa teille kaikille <3

-Pauliina