Meidän uusi perheenjäsen!

Moni teistä sen varmaan jo tietääkin, että meille on muuttanut uusi suloistakin suloisempi perheenjäsen, hänen nimensä on Kaapo. 

Olin katsellut pieniä kissanpentuja jo parin vuoden ajan, mutta ajattelin, että kissanpennun hankkiminen olisi ollut liikaa meidän vanhalle Lucia-kissallemme.

Nyt, kun jouduimme tekemään raskaan päätöksen ja Lucia oli päästettävä kärsimyksistään.

Ajattelin, että nyt jos koskaan meillä olisi tilaa uudelle perheenjänelle, varsinkin kun meidän Kerttu kissa otti todella raskaasti Lucian poismenon. Kerttu vaikutti jatkuvasti etsivän ystäväänsä ja oli kaikin tavoin apaattisen oloinen. Ruoka ja leikki ei enää maistunut entiseen malliin.

Uusi perheenjäsen toisi varmasti piristystä meille kaikille ja nyt täytyy todeta, että oikeassa olin. Vaikka uusi kissa ei tietenkään tuo Luciaa takaisin, ei koti enää tunnu niin hiljaiselta ja ankelta, kun saa seurata Kaapon touhuja.

En ole koskaan aikaisemmin ottanut kissanpentua, olen aina aikaisemmin halunnut antaa kodin kotia vailla oleville aikuisille kissoille.

Pennut, kun yleensä löytävät paremmin kodin kuin vanhemmat kissat. Nyt halusin kuitenkin ottaa pennun, halusin päästä seuramaan kissan elämää ihan alusta saakka. Löysin netistä myynnissä olevia brittiläisen lyhytkarvan pentuja, jotka olisivat juuri luovutusikäisiä ja kaiken lisäksi pennut asustelivat ihan kotimme lähettyville. Päätimme siis lähteä katsomaan minkälaiset tyypit, olisivat kotia vailla. Pentueessa oli vielä kolme vapaata pentua ja niistä tämä Kaapo-herra kiinnitti kyllä heti meidän huomion. Niinpä lähdimme kotiin tämä suloisen kissanpennun kanssa.

Tiesin, että kissanpennun kanssa ei tule tylsää hetkeä. En kuitenkaan osannnut varautua siihen, kuinka paljon sitä menoa ja meininkiä pienen kisuvauvan kanssa oikein riittääkään.

Kaapo on yllättänyt energisyydellään meidät kaikki, Kerttu vielä hieman varauksella suhtautuu tähän uuteen tulokkaaseen. Taitaa Kaapon leikit olla vielä hieman rajuja Kertulle. Ruokakupilla uudet ystävykset kuitenkin syövät sulassa sovussa. Pieni Kaapo on niin hurjan kiinnostunut Kertusta, mutta Kerttu ei oikein tiedä miten siihen pitäisi suhtautua. Onneksi Kerttu on luonteltaan niin lempeä, että ei ole hermostuksissaan kuitenkaan Kaapolle mitään pahaa halunnut tehdä. Kerttu vaan lähtee toiseen huoneeseen jos Kaapon leikit yltyvät liian rajuksi.

Uskon, että ajan kanssa näistä kahdesta tulee vielä ylimmät ystävät. 

Tämä suloinen nuorimies on todella sulattanut sydämeni, olen aivan rakastunut tähän suloiseen pieneen kissaan. Kaapo on kova kehräämään ja puskemaan jalkoja. Kynsiään hän ei onneksi meihin ihmisiin halua käyttää. Raapimapuuta osaa raapia hienosti ja enimmäkseen leikkii omilla leluillaan. 

Huonekalutkin ovat saaneet olla suurin piirtein rauhassa, ainoastaan pitkät verhot piti nostaa ylös niissä oli aivan liian ihanaa kiipeillä, Kaapo ei oikein ymmärrä miksi hänelle niin suututaan kivasta kiipeilyleikistä. Laatikolla Kaapo osaa käydä hyvin ja ruoka maistuu.

Viime viikolla kävimme ensimmäistä kertaa eläinlääkärissä, kun Kaapo sai rokotukset. Eläinlääkärikin oli aivan hurmioitunut tästä suloisesta otuksesta. Sydänäänien kuunteleminen vain osoittautui mahdottomaksi, kun Kaapo kehräsi koko eläinlääkärireissun ajan niin kovaäänisesti.

Kaapo on kaikinpuolin hurmaava pieni kissa, jonka kanssa saamme viettää varmasti vielä monia mielenkiintoisia hetkiä. 

Mukavaa uutta viikkoa <3 

-Pauliina