Jouluinen kattaus

Kun jouluun on aika viikko ja jouluvalmistelut ovat omalta kohdaltani jääneet tekemättä lähes kokonaan, en osaa ottaa asiasta mitään paniikkia. Keskityn paljon mielummin niihin asioihin, jotka tuntuvat itselle mieluisilta ja ne lempparijutut jouluvalmisteluihin liittyen ovat tietenkin koristelu ja kodin kauniiksi laittaminen.

Tänään olen miettinyt millaiseen joulupöytään olisi tänä vuonna mukavinta istahtaa.

Viime vuonna päädyimme Marimekon punasävyiseen Taikamylly-liinaan, pöytäliina oli todella kaunis, mutta se teki huoneeseen todella vahvan tunnelman. Tänä vuonna halusin ruokailutilaamme ihan erilaisen tunnelman, koska onhan koko huone muuttunut viime vuodesta todella paljon.

Hirsiseinä toi tilaan aikaisemmin vahvaa kontrastia ja lämpöä. Nyt kun huoneen kaikki seinät ovat vaaleat, halusin tehdä jouluisesta kattauksestakin viimevuotista vaaleamman. 

Täältä (klik!) näette minkälaisia kattauksia suunnittelin viime vuonna.

Tänä vuonna päädyin valkoiseen pöytäliinaan, mutta sen sijaan pöydän koristelusta tuli paljon viime vuotista runsaampi. Meille tulee tänä vuonna puolet viime vuotista vähemmän ruokailijoita, joten pöytään mahtuu enemmän koristeita. Yritin kyllä pysyä minimalistisella linjalla tänäkin vuonna, mutta kyllä se rönsyily vaan kuuluu tyyliini. Minkäs sitä itselleen mahtaa.

Pöydän koristelussa käytin havuja, viime vuonna kuivaamiani appelsiininsiivuja, kultaista helminauhaa, messinkisiä kynttilänjalkoja ja kuivuneita eukalyptuksen oksia. Eukalyptyksen oksat asettelin eriparisiin pieniin maljakoihin. Kastehelmen tuikkukippoihin istutin suloisia valkoisin kukin kukkivia tulilatvoja.

Servettirenkaina käytin kirpparilta löytyneitä kullanvärisiä rannekoruja ja lisäksi asettelin lautasliinan päälle pienen havunoksan.
Haarukat ja veitset lepäävät kirpparilta löytyneiden koirien päällä ja nämä koirat ovat tietenkin tarkoitettu käytettäväksi aterimien lepuuttajina. Loistava keksintö, eipähän sotke likaiset aterimet pöytäliinaa.

Kynttilänjalkoihin laitoin mustat kynttilät tuomaan kontrastia valkoiseen pöytäliinaan. Pöytäliina on koottu kahdesta vanhasta valkoisesta verhosta ja pienemmästä pellavaliinasta.

Minusta tälläinen ratkaisu on hauskempi kuin yksi pitkä pöytäliina ja lisäksi tämä ratkaisu oli meille ilmainen, kun kaikki kankaat tulivat talomme irtaimiston mukana.

Haluaisin kyllä jossakin kohtaa hankkia pitkän pellavaliinan, jonka päällä voisi halutessaan käyttää pienempiä liinoja, mutta vielä en ole raaskinut sitä hankintaa tehdä.

Tulen aina tyytyväiseksi, kun saan sisustettua uutta jo olemassa olevilla tavaroilla.

Mitäs mieltä olette, kehtaako tälläiseen pöytään kutsua ihmisiä syömään?

Nyt, kun on kattauskin mietitty valmiiksi niin josko sitä hiljalleen voisi myös keskittyä siihen, että ninkälaista pöperöä sitä sitten tänä vuonna laittaisi tarjolle.

Onhan se kaunis kattaus silti puoli ruokaa <3

<3 Pauliina