Viimeisimpiä kirppislöytöjäni

En ole pitkään aikaan esitellyt teille kirppislöytöjäni ja se johtuu ihan siitä, että olen nyt tietoisesti yrittänyt hieman vähentää tavaraa. Olin niin tyytyväinen, kun Mansen blogikirppiksellä sain ylimääräisiä romppeita myytyä ja nurkat tuntuivat hieman väljemmiltä.

Mutta eipä tälläinen kirppishamsteri nyt kovin kauaa pysty kirppiksiltä erossa pysymään. Jokin siinä kirppistelyssä vaan niin kovasti minua vetää puoleensa, ehkä se salaisuus on juuri siinä, että koskaan ei voi tietää minkälaisiin ihaniin aarteisiin sitä milloinkin törmää.

Ensimmäisenä esittelyyn pääsee kauniit Nanny Stillin Grapponia-sarjan pienet pullalautaset. Olen täällä blogissanikin kertonut, että Grapponia-sarjani alkaa olemaan melko lailla täydellinen, vain pienet pullalautaset puuttuivat. Olen toki näitä lautasia nähnyt myynnissä useasti, mutta hinta on ollut minusta aina liian korkea. Tällä kertaa lautaset oli hinnoiteltu erittäin sopuisaan hintaan, ei siis tarvinnut kahta kertaa miettiä lähtevätkö lautaset matkaani. Maksoin lautasista 5 euroa kappaleelta.

Vanha kotimaisen Keran valmistama savikulho tarttui matkaan neljällä eurolla. Tämä oli ihan puhtaasti heräteostos ja ei missään nimessä tarpeellinen sellainen. Jokin tässä vaan ihastutti, pahoin pelkään, että se ihastus johtui tuosta auringosta. Kera on Espoossa toiminut keramiikkatehdas, joka on perustettu vuonna 1936.

Suloisia keraamisia pieniä kukkapurkkeja tuntuu kerääntyvän tähän talouteen, mutta onhan niille myös tarvetta. Olen vaihdellut ahkerasti pistokkaita ystävieni kanssa ja olen osallistunut myös Facebookin huonekasvit-ryhmässä järjestettyihin pistokasrinkeihin. Minusta tälläiset pienet kasvit näyttävät hurjan suloisilta juuri tälläisissä eripari kipposissa. Arabian pienimmätkin ruukut tahtovat olla hieman liian suuria pienille kaktuksille ja pistokkaille. Maksoin näistä kauniista purnukoista euron kappale, joten eivät olleet myöskään hinnalla pilattuja.

Syksyinen vaatekaappini kaipaisi kipeästi päivitystä, jotenkin kaikki lämpimät vaatteet ovat hävinneet kesän aikana jonnekin. Taisin vähän liiankin ahkerasti laittaa kevätsiivouksen yhteydessä vaatetta kiertoon. Onneksi kirppikseltä löytyi ensi hätään suuri villahuivi upeissa syksyistä väreissä.

Suuri huivi onkin lempiasusteeni näin syksyisin.

Minulla oli teininä pienen pieni yksiö, kaikkialla oli aurinkoja, seinissä, verhoissa, astioissa, vaatteissa jne. Koko komeuden kruunasi kultaiseksi maalattu aurinkopeili.

Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin se taas iski - hirveä himo aurinkopeiliin.

Olen ihastellut Instagramissa ja Pinterestistä kauniita kuvia aurinkopeileistä. Peilejä on aseteltu upeisiin rykelmiin tai laitettu yksi peili kaunista tapettia tai tummaa seinää vasten.

Kauniita kuvia, mutta yritin taistella vastaan, kunnes sitten kirpparilla törmäsin tähän upeaan peiliin. Peiliin, joka pakotti minut nappaamaan sen mukaani. En kyennyt enää vastustustamaan kiusausta, kai sitä vaan täytyy myöntää, että pieni harakka se taitaa minunkin sisälläni asustaa.

Vaikea vastustaa kullankimallusta.

Tämä upea peili on valmistettu Italiassa ja on käsittääkseni peräisin 60-70-luvulta. Peili kustansi 12euroa. En uskonut tämän "aurinkohulluuden" enää palaavan, mutta voi miten tämä peili herättikään monia lämpimiä muistoja opiskeluajoilta.

Kirpparilta matkaan tarttui kaunis rottinkinen seinähylly. Tarkoitus oli laittaa hylly vessan seinälle, mutta hylly osoittautui siihen tarkoitukseen aivan liian suureksi. Kasvihyllynäkin se voisi olla varsin passeli, kun vaan keksin hyllylle vielä sopivan paikan. Tämä kaunis hylly kustansi viisi euroa.