Löytöjä rompetorilta

Viime sunnuntaina pyörähdimme parilla rompetorilla, ensimmäisenä kävimme Eurassa kirpputori Pehtoorin pihassa järjestetyillä rompepäivillä. Tapahtuma oli tässä paikassa, käsittääkseni ensimmäinen laatuaan, mutta toivottavasti ei viimeinen. Me ainakin teimme loistavat löydöt. 

Euran jälkeen ajoimme Laitilaan, jossa oli romupäivät. Siellä oli paljon myyjiä, mutta ei oikeastaan hirveästi meitä kiinnostavaa ostettavaa tai jos oli hinnat olivat aivan poskettomia. Välillä oikein ottaa päähän, kun ihmiset katsovat hinnat netistä ja pyytävät viallissistakin esineistä samoja tähtitieteellisiä hintoja. Toki ainahan sitä saa pyytää, mutta kun on paljon kierrellyt rompetoreja niin huomaa helposti, että paljon on samoja myyjiä, samojen tavaroiden kanssa. Ehkä toiset vaan rakastuvat myytäviin tavaroihinsa ja eivät raaskikaan luopua, muuta kuin hurjalla hinnalla. Eipä kai siinäkään mitään väärää ole, mutta itse ajattelen että jos olen tehnyt päätöksen luopua tavarasta niin olen lähinnä tyytyväinen jos se menee kaupaksi. Toki rompetoreilla on paljon myös ammattimyyjiä, jotka elävät tavaranmyynnillä silloin ymmärrän, että tavarat ovat vähän kalliimpia, koska heidän pitää maksaa myynneistä verot. 

Onneksi aina ei tarvitse ostaa kaikkea kaunista, "silmäkarkkia" näissä mukavissa kesätapahtumissa ainakin on ihan riittämiin. Olen varmasti jo aiemmin maininnut, mutta minä rakastan kierrellä tämäntyyppisisissä tapahtumissa. 

Eurasta mukaamme lähti tämä kaunis puulaatikko, jossa on kaikki alkuperäiset lasiset limupullot tallella. Netin ihmeellisestä maailmasta löysin tietoa, että laatikko pulloineen on 50-luvulta ja lähtöisin Belgiasta. 

Ajattelin, että kunnon pesun jälkeen näistä olisi ihana tarjoilla kesäisiä juomia, ei pääse pienet uteliaat ötökät niin helposti juomiin uiskentelemaan. 

                         

Pullot pääsivät pesulle ja kauaa ei puulaatikko ollut tyhjillään, kun Lucia jo nökötti siellä kuin tatti, eikä hätistelyistäni huolimatta ollut sieltä valmis lähtemään. No laatikon pesun aika on sitten myöhemmin, kun kissa antaa sille rauhan.

Ebba Masalinin opetustaulu löytyi kohtuulliseen hintaan 15eurolla, tämä vain osoittautui hutiostokseksi, koska muistini petti pahasti ja meillä oli tämä kyseinen taulu jo kotona. No, meidän vanha opetustaulu saa jatkaa matkaa uuteen kotiin, koska tämä uusi oli paremmassa kunnossa. Näidenkin hinnat ovat viimeaikoina olleet pahasti nousussa, onneksi meillä on näitä kauniita tauluja jo aika monta. Yksi silti olisi vielä etsinnässä, nimittäin minusta kaunein taulu tätä sarjaa on "keväällä kukkivat puut ja pensaat" siinä on niin ihanat värit. Täytyy toivoa, että se vielä joskus osuu kohdalleni. 

Finelin emalikulhoja en todellakaan tarvitsisi enempää, mutta kun halvalla sain niin pakkohan kulhot oli kotiuttaa. Valkoiset ajattelin ensiksi laittaa kukille ulos, mutta kunnon pesun jälkeen osoittautuivat niin hyväkuntoisiksi, että en raaski näitä mullalla pilata. Saattaapa osa näistä päätyä lahjaksi. Kolme valkoista kustansi vaivaiset 8€ yhteensä.

Meillä on keittiönhyllyllä kokoelma vanhoja lasipurkkeja, niihin on niin kätevä säilöä keittiön kuivatarvikkeita. Tällä kertaa meille kotiutui kaksi kappaletta vanhoja lasisia karkkipurkkeja. Entuudestaan meillä oli jo yksi tälläinen purkki ja kaksi nyt löytämäämme ovat täsmälleen samankokosia, purkit ovat vieläpä pinottavia. Vielä kun löytäisi kolme metallista/puista vanhaa kauhaa niin näihin viitsisi laittaa ruokatarvikkeita. Lasipurkin suu on nimittäin niin pieni, että vain lapsen käsi mahtuu siitä. Täytyy siis päätellä, että vain lapset ovat voineet käydä kaupassa karkkivarkaissa.

Kuistillamme kasvavalle ylisuurelle tomaatintaimelle laitoin suojapurkiksi pihakirppikseltä löytyneen vanhan Hangon keksipurkin. Purkki on todella patinoitunut ja kulahtanut, mutta juuri siksi täydellinen kuistillemme.

Tämä purkki on ilmeisesti 1920-luvulla, joten minusta on ihme kun paperipääliset ovat säilyneet näinkin hyvin. 

Vinkkinä Hangossa kävijöille, näitä keksipurkkeja valmistetaan uustuotantona, purkki on vaan kooltaan huomattavasti näitä vanhoja pienempi. Valmistaja on vieläpä hankolainen peltiseppä eli ostamalla purkin tukee samalla suomalaista työtä. 

Minulle tämän kierroksen mieluisin löytö oli ehdottomasti upea satsi Arabian puhalluskoristeisia kuppeja, ja vieläpä hyvinkin kohtuullisen hintaan. Vaikka tässä on monta samaa kuppia niin ei haittaa, koska saan nämä varmastikin vaihdettua minulta puuttuviin kuppeihin. 

                                               Aurinkoista tiistaita kaikille!

                                                                -P