Eletään jo lähes lokakuun puoliväliä ja silti vieläkin ulkona riittää kukkia kerättäväksi. Tälle viikolle on ennustettu yöpakkasia ja siitä pelästyneenä kävin keräämässä suuren kukkakimpun sisälle. En halunnut nähdä sitä, että upeat gladiolukseni ja dahliani olisivat kylmettyneet ulkona. Niistä on paljon enemmän iloa sisällä, muutenkin tänään on ollut kovin harmaa päivä ja mikä olisikaan parempi päivän piristys kuin kaunis kukkakimppu. Siihen, kun lisätään vielä kynttilöiden luoma kaunis valo.
Keräsin kimppuun myös heiniä ja en kyllä yhtään muistanut, että niitä rakastaa meillä joku muukin kuin minä. Nimittäin ennen kuin ehdin edes kameraa hakea, oli meidän Kaapo jo napostellut ensimmäiset heinänpäät parempiin suihin. Heinät saivat siis lähteä takaisin ulos, mutta sainpahan niistä edes joitain kuvia muistoksi. Onneksi sentään kukat ja viherkasvit eivät meidän kissoja kiinnosta, siitä olen todella kiitollinen.
Syksy on kuin tehty sisällä nautiskelulle, kupponen kuumaa, viltti, hyvä kirja, kissa kainaloon ja sohvalle pötkölleen. Kesän kiireet ja puuhat on takana ja voi vaan rauhassa olla möllöttää. Voiko olla mitään parempaa ja rennompaa. Täytyy yrittää huomata ne jokaisen vuoden ajan parhaat jutut, pimeässä vuoden ajassa on kuitenkin ihan oma taikansa. Vaikka olen kesänlapsi niin olen vuosi vuodelta oppinut nauttimaan myös niistä synkistä ja pimeistä päivistä.
<3 Pauliina
Hieno kimppu, iloa silmille!
VastaaPoistaIhana kuulla <3
PoistaHetken jo luulin, että Kaapo ihasteli kukkia, mutta hänellä olikin muita intressejä.
VastaaPoistaHeinät taisivat olla enemmän Kaapon mieleen :D
PoistaOi, miten kaunista - sekä kimppu että sisustus! Kierrätystä parhaimmillaan, tykkään kovasti!
VastaaPoistaVoi miten kiva kuulla, kiitos ihanasta kommentista <3
PoistaUpeat kuvat taas kerran ja järjettömän kokoinen dahlia. Mahdatko muuten tietää sohvapöytäsi valmistajaa? Terkut Pirkanmaalta
VastaaPoistaTuo Dahlia kasvoi kyllä ihan käsittämättömän suureksi, aivan ihanan näköinen <3 Sohvapöytä on 60-luvun lopulta ja se on Eimi kalusteen tekemä.
PoistaVielä kesä viihtyy maljakossasi. Olen myös pitänyt itseäni kesänlapsena, mutta nykyään tuntuu, että siirryin aina sen vuodenajan lapseksi, jossa eletään. Eilen viimeksi oikein sydämeni sykähteli, kun ajelin maaseudulla ja aurinko toisti syysruskan sävyjä. Niin kaunis on maisema ja luonto nyt. Ja ilma on kuulas ja raikas.
VastaaPoistaUskomattoman pitkään olen saanut nauttia oman pihan kukista. Mulla taitaa nykyään olla ihan sama juttu, kaikki vuodenajat on niitä lemppareita :D Paitsi ihan pimeimmät talvi kuukaudet ovat mulle hankalia.
Poista