maanantai 27. helmikuuta 2017

Viherkasvi hulluutta

Voi vitsit miten upeasta aurinkoisesta säästä saimme nauttia viikonloppuna. Sain auringosta hurjasti virtaa ja ryhdyin valtavaan projektiin. Ja, se projekti oli viherkasvien mullanvaihto. 
Itseänihän tässä saa syyttää siitä miksi tämä projekti oli niin valtava, olen oikeasti haalinut meille jo yli viisikymmentä viherkasvia. 
Miten tässä on oikein näin päässyt käymään, ainahan minulla on ollut viherkasveja, mutta ei koskaan tälläistä määrää. Toki yksi syy tähän on meidän kaksi ihanaa kissaa, jotka antavat kaikkien kasvien olla rauhassa. Minun yksi aikaisemmista kissoista nimittäin kaivoi mullat kasveista ylös jos en ollut suojannut multaa kivillä. Se oli rasittava tapa, joka todellakin hillitsi viherkasvien hankkimista. 
Toinen syy viherkasvien paljoudelle on tämä talomme, täällä kasvit tuntuvat viihtyvän. Ilmeisesti hirsitalon ilma on hyväksi kasveille ja kasvit ovat myös hyväksi meille, sillä ne toimivat hyvinä ilmanpuhdistajina. 
Kolmas syy viherkasvien paljouteen on varmasti tämä yleinen viherkasvimania, joka on näköjään tarttunut minuunkin. Jee, olen minäkin jossakin asiassa trendikäs :D

Kokosin mullanvaihdon yhteydessä osan kasveista ruokailutilan hyllylle kuvattavaksi, voin sitten seuraavan kerran kun minun tekee mieli hankki uusia kasveja kurkata tätä kuvaa ja todeta, että eiköhän niitä jo ole ihan tarpeeksi. Auttaakohan se, no tuskin, mutta yrittää aina voi. 
Mutta onhan ne aika ihania, minun tuli ihan hymy huulille, kun sain upottaa sormet tuoreeseen multaan ja ajatus siitä, että kasvini voivat kohta entistäkin paremmin. 
Kasvien hoitaminen käy kyllä terapiasta <3

 

 


Viime viikolla oli pakko jo napata kaupasta mukaan keväisiä Narsisseja ja kauniita valkoisia helmililjoja,
tämä parivaljakko toi heti kevätfiiliksen. 





Kivaa viikkoa kaikille <3

-Pauliina



perjantai 24. helmikuuta 2017

Valoa olohuoneen nurkkaan

Vaihdoimme olohuoneessa järjestystä joulun alla, silloin meille tuli uusi sohva ja muuttuneen järjestyksen ja uuden sohvan myötä olen kaivannut lukuvaloa sohvan nurkkaan. 
Sopivaa vaan ei ole tullut vastaan ja päätinkin, että on löydyttävä tosi hyvä ennen kuin viitsimme porata juuri maalattuun seinään reikiä. Tuohon nurkkaan, kun ei oikein käy mikään muu kuin seinään kiinnitettävä valaisin. Jalkavalaisin olisi liian ahtaalla nurkassa sohvan takana. 

Nyt törmäsimme kirpputorilla puiseen haitarivalaisimen aihioon. Nimittäin tässä löytämässämme osassa ei tosiaan ollut muuta käyttökelpoista kuin tiikkinen haitariosa, joka sekin kaipasi kyllä puuöljyä pintaansa. 
Muistimme, että meiltä löytyisi kotoa ylimääräinen lasinen varjostin ja toisesta rikkinäisestä kattovalaisimesta talteen otettu messinkikuppi. Näistä palasista lähdimme askartelemaan valaisinta olohuoneen nurkkaan. 






Olen ihan hurjan tyyyväinen lopputulokseen, lasinen varjostin tuo ihanan pehmeää ja lämmintä valoa.
Valaisimesta tuli juuri meidän kotiin sopiva ja ihanan pienellä rahalla. Maksoimme haitariosasta viisi euroa ja uudesta johdosta muutaman euron. 
Olen nähnyt tälläisiä valaisimia monissa ruotsalaisissa kodeissa ja luulen, että tämä meidänkin valaisin on Ruotsista tullut. 

Valoisaa viikonloppua kaikille <3

-Pauliina


maanantai 20. helmikuuta 2017

Koristusta eteisen seinälle

Olen jo pitkään katsellut hieman tympiintyneenä eteisen seinää, jota koristivat erilaiset reissuista kerätyt rekisterikilvet ja kyltit. Seinä näytti jotenkin sekavalta ja sai eteiseen hieman rauhattoman fiiliksen. En kuitenkaan tohtinut ottaa kilpiä ja kylttejä pois, kun seinälle olisi jäänyt rumia naulanjälkiä ja paneeliseinässä olevia reikiä on kovin ikävä korjata. 
 Kun ystäväni laittoi minulle viestiä, että kiinnostaisiko minua vanha vaneripaloista tehty oviverho, sain heti ahaa elämyksen. Voisin sovittaa verhon palasia eteisen seinälle. 
Ystäväni oli maalannut osan palasista valkoiseksi ja käytin niitäkin palasia hyväkseni kootessani tätä "seinäkoristetta".  

Minusta seinästä tuli tosi hauska ja jotenkin eteisessä on paljon rauhallisempi fiilis kuin aikaisemmin. 
Minulla jäi näitä vaneripaloja vielä hurja määrä ja pohdin josko niistä tekisi meidän vasta rempatun makkarin oviaukkoon muutaman koristeketjun. Voisivat sopi hyvin makuuhuoneen tyyliin. 
Mitäs te pidätte onko ihan hölmö sommitelma?







Nyt toivottelen teille mukavaa alkanutta viikkoa, meilläpäin viikko alkoi lumisena, mutta hyvä niin onhan sentään koululaisten hiihtolomien aika. 

                                                                   -Pauliina

torstai 16. helmikuuta 2017

Etsivä löytää

Tiedättekö sen tunteen, kun näet jotakin todella kaunista ja ihastutte palavasti, mutta sitten tulee järki peliin ja ei raaski sitä kaunista asiaa itselleen hankkia. Sen jälkeen kaduttaa, koska tajuaa, että eipä niitä ihanuuksia puussa kasva. Minulle kävi juuri näin ihan hetki sitten, sillä törmäsin Facebookin kirppiksellä todella upeaan Teakkiseen kukkatelineeseen. En kuitenkaan raaskinut telinettä itselleni hankkia, kun hinta kohosi yli budjettini. Siitä alkoikin sitten hirveä itseni soimaaminen, pohdin että olisin voinut myydä pois vaikka ja mitä, että olisin saanut rahat kasaan. Voi minua hölmöä. 

Onneksi minulla oli nyt onni myötä tässä asiassa, sillä selailimme yhtenä päivänä Toria ja silmiin osui juuri samanlainen kukkateline, jonka huudon olin pari päivää sitten hävinnyt. Kaiken lisäksi vielä huomattavasti edullisempaan hintaan, voi onnea <3 Kukkateline oli vieläpä ollut tarjolla jo muutaman kuukauden, mutta se ei ollut kellekään vielä kelvannut. Ilmoituksen nähtyäni tarrauduin välittömästi puhelimeen ja soitin myyjälle, parin päivän päästä sainkin ihastella tätä kaunista ilmeisestikin Ruotsin maalta alunperin kotoisin olevaa "häksätintä" kodissani. Vielä pitää hankki telineeseen sopivankokoinen ruukku. Lyyraviikunan olin hankkinut jo aiemmin, minusta aika täydellinen pari tämä kaunis lyyraviikuna ja minun uusi upea kukkatelineeni <3






    
                                                     Aurinkoista viikonloppua <3

                                                                 -Pauliina 

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Taidetta olohuoneeseen

Olen ryhtynyt tuijottelemaan kirpputorilla käydessä myös seinille ja haaveillut löytäväni taidetta koristamaan kotimme seiniä. En ole niinkään perinteisten öljyvärimaalausten ystävä, vaikka niitä tuntuu kirppareilta löytyvän ihan pilvin pimein, ihan puoli ilmaiseksikin ja myös oikein kauniitakin yksilöitä. 
Tuntuu välillä ihan kamalalta taiteilijoiden puolesta, miten alas taiteen hinnat ovat menneet. Toki nimekkäiden taitelijoiden teoksista voidaan pyytää vieläkin ihan kunnollisia summia. 

Tällä kertaa minun matkaani lähti kaksi kaunista balettitanssijaa. Tykkäsin tosi paljon teosten yksinkertaisesta ilmeestä, muutamalla kynänvedolla on tauluihin saatu aikaan upeaa valojen ja varjojen leikkiä.
Teokset on myöskin kehystetty todella upeasti ja jokainen varmasti tietää miten arvokasta on taulujen kehystäminen, jos se tehdään kunnolla. Ja, kyllähän se vain niin on, että kunnolliset laadukkaat kehykset ja passepartout tekevät taulusta taulun. 
Minusta tein loistavan löydön, kun maksoin näistä kauniisti kehystetyistä tanssijoista 15€ kappaleelta, minusta taulut sopivat upeasti olohuoneemme tyyliin. 

Teosten tekijästä minulla ei ole mitään tietoa, luultavasti työt ovat jonkun taitavan harrastelijan taiteilemia, mutta minulle sillä ei ole väliä jos taide viehättää niin se on pääasia. 

 






Rentoa sunnuntai-iltaa <3

-Pauliina

perjantai 10. helmikuuta 2017

Iloa kirpputoreilta

Rakkauteni kirpputoreihin ei todellakaan ole laantumassa, niin ihania löytöjä on taas osunut eteeni. 
Samaan aikaan olen laittanut todella paljon tavaraa kiertoon, tulee ihana fiilis kun kaapit tyhjenevät itselle tarpeettomasta tavarasta. Tälläisen kirppishamsterin on todellakin siivottava välillä varastojaan, ettei koti täyty ihan liiaksi asti ja ne kaikista rakkaimmat aarteet tulevat paremmin esiin. 
Nyt kuitenkin asiaan eli tämän kertaisiin löytöihini <3

Olen aina ihastellut Marimekon Sääpäiväkirja-astioita. En vain ole raaskinut niitä kaupasta ostaa. 
Kun paikallisella FB-kirppiksellä silmiini osui tämä upea suuri salaattilautanen ja hintapyyntikin oli vain 15euroa, 
en voinut miettiä enää hetkeäkään, lautanen oli haettava kotiin. 
Sarjan maalaukselliset kuosit ovat Aino-Maija Metsolan suunnittelemia. 
Nyt vain ainoa ongelma on, että tuli kauhea himo hankkia näitä ihanuuksia lisää. 


Pieni suloinen päärynänmuotoinen lasinen rasia hyppäsi kyytiin, koska oli vaan niin hirmuisen suloinen ja hintaakaan ei ollut kuin yksi euro. 


Mielettömän upeana löytönä pidän näitä ruotsalaisen Jie Keramikin valmistamia seinälle kiinnitettäviä maustepurkkeja. Purkit lienevät peräisin 50-60-luvulta. Näissä on mielettömän kaunis ja ennen kaikkea todella upean värinen koristelu. Ja, tietenkin minua aina ilahduttaa tämän aikakauden esineissä puun käyttäminen, puiset kannet tuovat ihanaa pehmeyttä ja maanläheisyyttä. Todella ajattoman kauniit purnukat, jotka varmasti tulevat pääsemään keittiöömme käyttöön, kun vaan ensin keksimme purkeille arvoisensa paikan. 



Puolisoni nappasi kyytiin nahkapaloista kootun vanhan tyynyn. Kuluneessa ja elämää nähneensä nahassa on jotain todella viehättävää. Nahka kun on niitä harvoja materiaaleja, jotka vain parantuvat ikääntyessään. Tyynyjä löytyi kaksi kappaletta, toinen vaan vaatii vähän fiksausta, jotta pääsee käyttöön. 



En toden totta tarvitsisi enää ainoatakaan maljakkoa, mutta en vain voinut ohittaa tätä 
Olga Osolin Arabialle suunnittelema maljakkoa. Kaunis muotoilu yhdistettynä tälläkin hetkellä niin trendikkääseen petroolinsiniseen, suorastaan vastustamaton yhdistelmä. 
Maljakko maksoi viisi euroa. 


Edellisen löydän kanssa samaan kastiin menee tämä Kaj Franckin Arabialle suunnittelema teekannu.
Niin kaunis ja laadukas kannu, kyljessään viiden euron hintalappu.
Ei tätä vain voinut jättää sinne kirpputorin pimeään nurkkaan. 
Meiltä löytyi entuudestaan saman sarjan tummansininen teekannu, joka saa tämän ruskean tulokkaan tieltä lähteä etsimään uutta kotia.



Finelin valmistama suuri emalikulho niin pirtsakan keltaisessa värissä suorastaan pakotti minut nappaamaan hänet kyytiin. Finelin kulhoja on valmistettu ainakin kolmessa eri keltaisen sävyssä ja tämä raikas sitruunankeltainen on niistä ehdoton suosikkini. 


              Nyt on ollut niin upean aurinkoisia päiviä, että ei voi muuta kuin fiilistellä kevään tuloa. 

                                      Rentouttavaa viikonloppua teille kaikille <3

                                                                -Pauliina

tiistai 7. helmikuuta 2017

DIY sänky




Lupasin teille jo aiemmin, että laitan vähän tarkempaa sepustusta meidän sänkyprojektista. Me halusimme sängyn, joka olisi todella yksinkertainen ilman mitään ylimääräistä. 
Haimme sänkyyn samaa fiilistä kuin on 60-luvun lavereissa. 

Käytimme sängyn rakentamiseen vaneria. Runko on rakennettu kertopuutolpista ja sängyn laidat on koivuvaneria. Sahautimme laitaosat valmiiksi määrämittaan vaneria myyvässä liikkeessä. 
Runko-osat mitattiin ja sahattiin itse. 


Rungon osien sahaamisen jälkeen, tolppien päihin mitattiin kohdat ruuveille. Sen jälkeen porattiin reiät ja jyrsittiin upotus ruuvinkannoille, jotta sivuosat istuisivat tasaisesti.


                           Kun kaikki reijät oli porattu ja jyrsitty oli aika kasata runko.


Rungon kasauksessa on tärkeää, että se on todellakin suora eli kannattaa mitata tarkasti myös ristimitta. Jos kaikki osat ovat millilleen oikeanmittaisia runko on suora. Kun runko oli kasattu mittasimme paikan keskipalkille. Myös keskipalkkia varten runkoon porattiin reiät ja jyrsittiin upotukset ruuveille.


Lisäsimme rungon jäykistämiseksi kaksi tukipalkkia, palkit kiinnitettiin ristikkäin jolloin ne oli helpompi kiinnittää runkoon. 


Sivuosiin mitattiin ja porattiin reiät kiinnitysruuveille valmiiksi, jonka jälkeen osat lakattiin ja lakan kuivuttua sivuosat kiinnitettiin runkoon. Sivut kiinnitettiin messinginvärisillä huonekaluruuveilla. 



Sitten olikin vuorossa sängynjalkojen kiinnittäminen. Jalat tilasimme Pretty Pegsiltä Ruotsista ja ostimme sieltä samalla jalkojen kiinnittämiseen tarkoitetut metallilevyt. 
Kiinnitimme jalat melko nurkkaan, jotta ne näkyisivät nätisti sängyn alta. 


Sängyn keskelle teimme tukijalan rungon rakentamisesta yli jääneestä vanerin palasta. Sälepohjat hyödynnettiin meidän vanhasta Ikean sängystä. 







Toivottavasti saitte jotakin tolkkua tästä sepustuksestani. Emme olleet kaikkia työvaiheita muistaneet kuvata, mutta jotakin sentään oli kameraan tallentunut. Ollaan nyt muutama viikko nukuttua uudessa sängyssämme ja ollaan oltu hurjan tyytyväisiä. Jos ollenkaan pysyy vasara ja pora kädessä niin suosittelen ehdottomasti kokeilemaann sängyn rakentamista, ei se niin kamalan vaikeaa ole. 

                                                       Aurinkoista viikkoa kaikille <3

                                                                       -Pauliina