Keltainen kahvipannu

" tervetuloa aikamatkalle menneisyyteen "

Hamstrausta vai keräilyä?

arabia kahvikuppi

Mitä eroa on tavaran hamstraamiselle ja keräilyllä? Jos kerää nurkkiinsa lähes kaksisataa kahvikuppia, viitisenkymmentä maljakkoa, sata viherkasvia, kymmenen pääpatsasta, tauluja, kippoja kuppeja ja jne. Onko se silloin hamstraamista, jos nämä esineet ja asiat kuitenkin tuottavat onnea ja tekevät omistajansa iloiseksi, esineille on omat paikkansa ja ne ovat kauniissa järjestyksessä. Tavallaanhan ne ovat silti turhia tai voiko tavaraa sanoa turhaksi jos se tekee onnelliseksi. Minusta mikään asia, mikä tekee onnelliseksi ei voi olla turha. Onnellisuutta ei voi koskaan olla liikaa elämässä. Jos ihminen tulee onnelliseksi saadessaan kattaa pöydän kauniiksi ihanilla astioilla, asetellessaan kukkia kauniiseen maljakkoon, hoitaessaan viherkasveja, pöyhiessään tyynyjä tai tehdessään uusia asetelmia keräilyesineistään. Eikö ne esineet silloin ole omistajalleen todella tärkeitä.

Keräilijä on sanana kuitenkin paljon kauniimpi kuin hamstraaja, itse ajattelen olevani keräilijä en hamstraaja. En osaa pitää kauniiden vanhojen tavaroiden keräilyä hamstraamisena. Hamstraaminen on kuitenkin minusta enemmän sellaista, että ei kykene luopumaan tavaroista ja tavaroiden haalimisella ei ole välttämättä mitään ideaa vaan haalitaan kotiin ihan kaikkea mikä käteen tarttuu. 

Tiedän, että monet minimalistisesta tyylistä pitävät kuitenkin varmasti kauhistuvat katsellessaan kuvia meidän kodista, saan usein kyselyitä, että mitä ihmettä teen tuolla kaikella tavaralla. Varsinkin minun kahvikuppikokoelmani saa usein todella negatiivista palautetta. En varmastikaan tarvitse kaikkea keräilemääni, mutta itse ahdistun tyhjistä nurkista. Rakastan sitä, että kaikkialla minne katsot on jotakin kaunista katseltavaa. Minulle runsaus luo viihtyvyyttä, mutta ymmärrän myös hyvin ihmisiä, jotka nauttivat tyhjästä tilasta ja sen luomasta avaruudesta. Toiset meistä haluavat konmarittaa kaiken itselleen turhan - mitä se turha nyt sitten tosiaan kenellekin on. Me ihmiset olemme erilaisia ja se jos mikä on rikkaus. 

Tulen usein vihaiseksi, kun luen erilaisilta palstoilta ihmisten ilkeitä kommentteja toisten kodeista tai elämäntyylistä. En vain pysty ymmärtämään sitä, miksi toisten ihmisten valintoja pitää arvostella ilkeään sävyyn.  

grapponia nanny still

arabia pomona purkki

tauluseinän tekeminen

Kupittaan savi maljakko

Vaikka meillä on paljon niin sanottua keräilytavaraa niin ne ovat meillä myös käytössä vuoron perään ja tuottavat siten paljon enemmän iloa, kuin jos ne olisivat vain kaapissa säilössä. Jos jokin tavara käytössä rikkoontuu niin sille ei sitten voi mitään, käyttöön suurin osa esineistä on kuitenkin alunperin tarkoitettu. 

Säännöllisesti kokoan myös kirppiskuorman, jotta pääsen itselleni ylimääräisistä tavaroista eroon ja ne toivon mukaan sitten pääsevät ilahduttamaan jotakuta muuta. Sellaisia hutiostoksia yritän kyllä välttää, mutta aina niitä vaan välillä tulee, jotkut esineet vaan näyttävät kirppiksellä kivalta, mutta ei sitten omaan kotiin istukaan. Ne pitää vaan ymmärtää laittaa kiertoon, siten kotona säilyy järjestys.

Tykkäätkö sinä enemmän runsaudesta vai viihdytkö paremmin minimalistisessa kodissa?

<3 Pauliina

Kommentit

  1. Sulla on silmää kauneudelle ja varma oma tyyli ja ilahdutat meitä lukijoita jakamalla blogissasi tätä kaikkea. Ei pitäisi olla keneltäkään pois, jos olet nuo kaikki ihanuudet joskus kotiisi löytänyt.Ihmisenäkin vaikutat olevan sydämellinen. Tekisi mieli laittaa tuo yksi sana tähän ja laitankin: kateus. Jatka kuule meidän ilahduttamista vaan samaan malliin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ihanasta viestistäsi ja todellakin aion jatkaa samaan malliin <3

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Ainakin viihtyisin loistavasti sinun kodissasi❤.

    VastaaPoista
  4. Ehdottomasti keräilyn ja hamstraamisen välillä on suuri ero! Ja sinä olet ehdottomasti keräilijä, kuten minäkin. Keräily ja keräiltyjen esineiden käyttö tai vain se, että ne tekevät onnelliseksi ja miellyttävät silmää, on positiivista. Hamstraaja ”säästää” vanhat sanomalehdet, rikkinäiset tavarat, likaiset tavarat, kaiken, koska ei jostain syystä (usein trauma tms.) voi luopua niistä. Hamstraaja kokee syyllisyyttä kotinsa likaisuudesta, rojukasoista, mutta ei kykene tai osaa korjata tilannetta.

    Keräily on mahtava harrastus, ja kun tavarat vielä ovat käytössä ja omilla paikoillaan, kuten sulla, niin silloin ei voi kuin ihailla lopputulosta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan siinä on ihan valtava ero, siksi aina ihmetyttää, kun minua kutsutaan hamstraajaksi. Keräily on minulle rakas harrastus ja niin se tulee olemaan jatkossakin <3

      Poista
  5. Minäkin saan iloa sinun kauniiden aarteiden katselusta ja inspiraatiota omiin kirpparietsintöihin. Pitää nauttia omasta tyylistä, mutta myös antaa muiden nauttia erilaisista tyyleistään. Different strokes!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla ja tosiaan kaikki ei aina viehätä muita, mutta pääasia että ihmistä itseä vihättää <3

      Poista
  6. Jokaisen kukan on saatava kukkia omalla tavallaan.
    Minä kukin sinun kanssasi melko samanlailla. :)
    Saatan hamstarata(tätä ehkä kutsuisin hamstraukseksi, koska se on tulevia aikoja varten ja menee yleensä kaappiin piiloon)kaunista askartelumateriaalia inspiraatiohetkiä varten,en varsinaisesti kerää mitään tiettyä, mutta ostan ympärilleni kaunista lähinnä kirppiksiltä.
    Tiedän suorilta, mikä on mun juttuni.Kymmenestä tarjolla olevasta saatan löytää sen yhden, joka puhuttelee,aina en.Näen yleensä jo silmäyksellä kirppispöydistä luokseen kutsuvat.
    Minunkin kotona on oltava runsasta ja värikästä,nuivettuisin tyhjästä askeettisesta tilasta,luovuuteni kuivuisi pois.
    Tyhjästä avaruudentunteesta osaan nauttia luonnossa,peltoa silmänkantamattomiin, meren aava jne.
    Sinun kotiasi en kyllästy ihastelemaan kuvissasi.<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin annetaan kaikkien kukkia kukkia omalla tavallaan. Minullekin ehkä hieman liikaa on kertynyt erilaisia askartelumateriaaleja, mutta toisaalta silloin kun inspiraatio iskee on ihanaa, että kotoa löytyy valmiiksi erilaisia matskuja <3

      Poista
  7. Esimerkiksi sinulla on jo niin paljon someseuraajia että väkisinkin sieltä nousee esiin se omaa pahaa oloaan purkava arvostelijaporukka. Jonka kommentit on selkeästi satuttavia eikä asiallisia mielipiteitä. Toivottavasti nämä kuitenkin selkeänä vähemmistönä.

    Kauniita kuvia ja kaunis koti. Itse katselen blogeista ja instasta niitä asioita joista saan hyvää mieltä ja pidän, eikä oman kodin tarvitse näyttää samanlaiselta. Itselläni on vähän avarampaa ja kaipaan helppoutta siivoukseen, mutta väriä ja vanhoja esineitä sisustuksessa täytyy silti olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ne arvostelijat ja haukkujat onneksi ovat selkeä vähemmistö <3

      Poista
  8. Tykkään runsaudesta, mutta en tavarasta, näen siinä vain pyyhittävää pölyä :D Omasta kodistani olen karsinut kaikenlaiset koriste-esineet, kipot ja kupit minimiin, mutta muuten kodissani on värikästä, kodikasta ja tunnelmallista. Minimalismi ei ole minun juttuni, boheemin mummolan tunnelma sen sijaan on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä rakastan tehdä erilaisia asetelmia ja siinä samalla tulee sitten hoidettua ne pölytkin <3 Boheemi mummola kuulostaa ihanalta <3

      Poista
  9. Mielestäni erityisesti vanhojen esineiden kerääminen on nimenomaan keräilyä, ei hamstraamista. Esineitähän vaalitaan ja tavallaan säästetään tuleville sukupolville, jotka voivat sitten vuorollaan ihastella niitä. Vanhoilla esineillä on tunnearvoa, käyttöarvoa, kulttuurillista arvoa jne. Ne tuovat monille meistä iloa ja ovat aikakautensa muistutuksia siitä, mikä oli milloinkin muodissa, miten maailmantilanne saattoi jopa vaikuttaa niiden muotoiluun, väreihin ja tyyleihin. Runsaassa kodissa on paljon katseltavaa ja visuaalinen ihminen usein nauttii siitä. Nautitaan ilman tunnon tuskia kauniista esineistä ja annetaan piut paut kauhistelijoille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin nautitaan ja minusta juuri erilaisuus on rikkaus <3 Nautitaan siis jokainen tavallamme <3

      Poista
  10. Voi, minä nauttisin teidän kodin lämpimästä tunnelmasta. Minulla on paljon tavaraa ja ne eivät ole itsestään löytäneet paikkoja itselleen. Aikamoinen kaaos siis. Minimalisti en voisi olla, mutta kyllä voisin ympäriltäni kaaoksen kadottaa...

    VastaaPoista
  11. On varmaankin sanomatta selvää, että täältä löytyy myös yksi keräilijä - ja aina välillä kutsun itseäni myös lempeästi hamstraajaksi. Tavarasta luopumiseen ja minimalismiin liittyy jokin hieman erikoinen ajatus siitä, että elämän saa kuntoon tai laadukkaammaksi tavarasta luopumalla. Varmasti jollekin karsinta tuottaa iloa ja onnellisuutta, mutta samalla pitäisi katsoa myös siihen toiseen suuntaan. Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että kaikkien kukkien pitäisi antaa kukkia, eikä toisten valintoja moralisoimalla päästä kamalan pitkälle.

    VastaaPoista
  12. Tää on kyllä kiinnostava aihe pohtia! Itse taidan olla tuo minimalisti, ihan vaan koska mua itseäni kuormittaa visuaalinen tykitys _omassa kodissa_ ja päätöksentekouupumus ja tavaranpyörittelyyn menevä aika väsyttää ajatuksena. Mutta rakastan kiertää kirppiksiä ja museoita, lukea sisustusblogeja, tämä sunkin on ihanaa runsautta ja estetiikkaa, ihailen!

    Silti omaan kotiin haluan vain juuri riittävästi tavaraa, ne kaikkein tärkeimmät ja kauneimmat, joita on ilo arjessa käyttää.

    Tuota toisen kodin kauhistelua en kyllä ymmärrä, suuntaan tai toiseen, en esimerkiksi itsekään kaipaa omasta kodistani ihmettelyä että onpas ankeaa.

    VastaaPoista
  13. Samoja, tai ainakin lähes, samanarvoisia esineitä, suuria,jopa valtavia määriä, tulee väkisinkin mieleen hamstraus!
    Onneksi ei ole kysymys elintarvikkeista.

    VastaaPoista
  14. minä tunnistan itsessäni molempia piirteitä.kaiken on kuitenkin oltava tarpeellista tai iloa tuottavaa.jokainen eläköön niin kuin itse hyväksi tuntee,ilman että kukaan haukkuu.en minäkään pidä tyhjästä valkoisesta kodista.

    VastaaPoista
  15. Äitini on valitettavasti hamstraaja. Tämä näkyy myös niin, että hän ei pysty luopumaan yhtään mistään ja ajatuskin jostain luopumisesta tuottaa fyysistä kipua ja pahoinvointia. Näen niin, että hamstraajalla tavarapaljous rajoittaa yleensä elämää kotona, eikä huonekaluja pysty käyttämään niiden alkuperäiseen tarkoituksen tavararöykkiöiden takia.Keräilijöillä harvemmin tällaisia ongelmia on.

    VastaaPoista
  16. Minä olen rönsyttelijä. Pidän siis runsaudesta ja kauniiden asioiden, esineiden ja tavaroiden esillä olosta. Olen kyllä ikäni ihaillut askeettisempia koteja, niissä kun olisi astmaatikon helppo hengittää ja joutuisaa siivota. En silti kykene itse siihen, kaipaan ympärilleni elämän kerrostumia, joista eri ikäiset ja erilaisen tarinan omaavat sisustusesineet ja tavarat kotiini tuovat. Makunsa kullakin, antaa siis kateellisten louskuttaa leukojaan, itsepähän omassa ankeudessaan kituvat. Nautitaan me muut oman kodin kauneudesta juuri niin runsaana kuin itse kukakin haluaa. Konmarittaneena tai ilman.

    VastaaPoista
  17. Terveyskirjasto määrittelee pallottelemasi kysymyksen näin:

    ”On tärkeä erottaa pakonomainen keräily ja keräily harrastuksena. Postimerkkien tai vanhojen autojen keräilyä harrastavat etsivät kokoelmiinsa vain tiettyjä ja puuttuvia kappaleita. Päinvastoin kuin pakonomaisesti keräilevät he ovat ylpeitä kokoelmistaan ja pitävät ne hyvässä järjestyksessä.”

    Tuolla pakonomaisella keräilyllä siis tarkoitetaan tekstissä mainitsemaasi hamstrausta.

    Itse pidä kodeista vähän sekä että. Muutettuani uuteen kotiin olen nauttinut kovastikin siitä, että tavaraa on vain niukasti ja vain ne kauneimmat ovat enää matkassa mukana. Minusta on samalla tullut myös hyvin valikoiva uuden tavaran hannkkimisen suhteen: onko joku todella niin upea, että se saa muuttaa meille? Samalla myös kokonaiset ”tavararyhmät” ovat joutuneet kyseenalaistetuiksi: kun ei enää ole jälkiruokakulhoja, olen todella miettinyt, tarvitsemmeko sallaisia ylipäätään ollenkaan.
    Pienissä neliöissä nämä valinnat ovat tärkeitä, jotta olemassaolevat esineet pääsisivät oikeuksiinsa. Moni ihana löytö on saanut jäädä kirpparilla hyllyyn. Välillä se harmittaa, mutta tällä hetkellä selkeät ja toimivat neliöt ajavat monen muun asian ohi. Niukkaa säilytystilaa kun tarvitaan myös arkisiin tarpeisiin, kuten vaikka toppavaatteille.

    VastaaPoista
  18. Minä ainakin ihailen suuresti kokoelmiasi! Oma kotini on hyvin erilainen kuin teidän kotinne mutta siinähän se juju juuri onkin, kaikkien ei tarvitse elää samoin ja ennenkaikkea kaikkia ei voi miellyttää! Itselläni on useita koiria ja kuulen hyvinkin samanlaisia kommentteja "eläinten hamstrauksesta".
    Oikein hyvää alkusyksyä!

    VastaaPoista
  19. Keräilijä keräilee yleensä vain tietynlaisia juttuja, esim. tietyn aikakauden esineitä, vaatteita, elokuvia, musiikkia, kirjallisuutta, lehtiä tai jonkun muun aiheen/teeman mukaan, esim. tietyn värisiä astioita. Keräilijä saattaa myös joskus myydä ylimääräisiä tuotteita tai viedä kierrätyskeskukseen.

    Hamstraaja taas ei pysty luopumaan mistään ja hänellä ei yleensä ole mitään ajatusta siitä mitä kerää, asuntoon saattaa päätyä kaikenlaista vanhoista sanomalehdistä ja jopa vessapaperirullista lähtien. Hamstraajilla saattaa olla myös vuokrattu varasto, jonne hamstrataan lisää tavaraa (joskus keräilijälläkin, mutta tällöin on hyvä pitää varansa ettei keräily lähde hamstraamisen puolelle).

    Keräily pysyy minusta hallinnassa, kun siinä tietty eihe/teema, kuten aikakausi, väri, elokuvien ja musiikin kohdalla genre jne. Myös hallittua keräilyä on sellainen, että kun kaappi ja pöytätila loppuu, niin keräilykin loppuu tai sitten on luovuttava jostain, että saa lisää tilaa.

    Itseäni ahdistaa, jos on tuhottomasti tavaraa ja varsinkin jos on paljon sellaista mistä pitää, koska tekisi mieli käyttää kaikkia yhtä aikaa =) Pölyjen pyyhkiminenkin helpottuu, kun ei ole liikaa tavaraa pöytäpinnoilla. En kuitenkaan ole minimalisti, mutta en maksimalistikaan, jotain siltä väliltä varmaan. Tykkään, että asunto ei ole ihan tyhjä ja että siellä on edes jotenkin kodikasta, seinillä edes muutama taulu ja valokuva, lipaston päällä yksi tai kaksi esinettä ja joskus kukkamaljakko, jossa kukkia ja tuikkukippo tai joku alusta tuikkujen polttamista varten.

    Tykkään myös väreistä ja erityisesti mieleeni on 1960-ja -70 -lukujen kuviot niin kankaissa kuin astioissa. Muutenkin miellyttää enemmän tai vähemmän noiden aikakausien tyyli, myös musiikissa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

back to top