Terveisiä Tampereelta!

Vitsit miten upea viikonloppu meillä olikaan Tampereella. Syy miksi Tampereelle lähdimme oli tietenkin sunnuntaina järjestetty Mansen blogikippis. Vuokrasimme Tampereelta ystäviemme kanssa asunnon koko viikonlopuksi. Perjantaina kokkailimme kämpillä yhdessä ja vaihdoimme kuulumisia, ihanan rento tapa aloittaa viikonloppu. Lauantaina ennen omien kirppispöytien laittoa, kävimme kiertelemässä Tampereen kirppiksiä. 

Kirpputori Silinteristä nappasin mukaan Pentikin vaaleanpunaisen tyynyn, hintaa tyynyllä oli vain kaksi euroa. Tässä oli mukana laadukkaan ja jämäkän oloinen sisätyyny, joten hinta oli varsin edullinen. Hyvät ja laadukkaat sisätyynytkin tahtovat maksaa aika paljon. 

Tampereen kierrätyskeskuksessa puolisoni silmät osui suureen kehystettyyn julisteeseen. Olin ensin ihan sitä mieltä, että ei se meille mihinkään sovi, mutta ihastuin kuitenkin tämän julisteen värimaailman ja ajattelin, että ehkä sittenkin voisimme sille paikan kodistamme löytää. Sovitimme sitä nyt ruokailutilan senkin päälle, mutta ehkä se on hieman liian suurikokoinen siihen. 

Tykkäsin kovasti tämän julisteen värimaailmasta ja vaikka teoksen tekijä Wassily Kandinsky on menehtynyt jo vuonna 1944 niin hänen upeat abstraktit työt ovat  niin tätä päivää. 

Tämä kyseinen juliste on päivätty vuodelle 1986 eli ihan uudesta printistä ei ole kyse. 

Toivottavasti löydämme tälle suurikokoiselle taululle hyvän paikan. 

Voiko koreja olla koskaan liikaa, minun mielestäni ei voi. Niin ihanaa lämpöä kori- ja rottinkituotteet kotiin tuovat. Niinpä Silinteristä nappasin mukaani hauskan jalallisen korin. Koriin pääsi nyt asustelemaan kaktus, minusta tälläisellä jalallisella korilla saa luotua kivoja korkeuseroja asetelmiin. 

Keittiön hyllyllä majaileva herttaköynnös sujahti mainosti toiseen korilöytööni.  Tämän korin saa myös seinälle kiinni, mutta toistaiseksi ainakin se saa tuossa keittiön hyllyllä nököttää. 

Korit maksoivat yhteensä viisi euroa. 

80-luku tulee, apua :D En olisi hetki sitten uskonut, että oikeasti hankin meille viuhkan. Juuri sellaisen kamalan 80-luvun hömpötyksen, joita myös minun lapsuudenkodissani oli. 

Kai se on uskottava, että sitä on tulossa vanhaksi, kun omat nuoruuden inhokit alkavat taas miellyttämään silmää. Viuhka kustansi 6 euroa.

Kissa ja tyttö patsas oli pakko pelastaa kirpputorin hyllyltä, sillä minusta tämä virolainen patsas on kuin tehty meidän kotiin. Tämä tyttö näyttää niin onnelliselta pieni kissa helmoissaan. 

Maksoin patsaasta viisi euroa.

Mansen blogikirppikseltä muutaman vaatteen lisäksi, matkaani lähti suloistakin suloisempi kissataulu. Taulu pääsi somistamaan Kaapon leikkinurkkausta. On muuten ihan hassua, kuinka Kaapo oikeasti hakee meitä leikkimään ja aina juoksee tämän oman raapimapuunsa luokse. Huutaa narun vieressä ja urisee tytyväisenä, kun palvelija ryhtyy narua heiluttelemaan. 

Niin hassu ja suloinen otus <3 

Haluan vielä kiittää teitä kaikkia ihania, jotka kävitte Mansen blogikirppiksellä, teitte tapahtumasta ikimuistoisen. Olisi hauska nähdä mitä löytöjä tapahtumasta teitte, joten jakakaa kuvianne instagramissa #mansenblogikirppis niin pääsemme ihastelemaan. 

Mansen blogikirppis oli viimeinen laatuaan, mutta ei hätää kirppis tulee vielä, nimi vain vaihtuu, joten pysykäähän kuulolla. Niin ja laittakaa Vooninki Flea market(klik!) seurantaan niin kuulette tulevista tapahtumista.

Nyt toivottelen teille upeaa uutta viikkoa, toivotaan että ilmat alkavat tästä vähän lämpenemään, niin pääsisi kunnolla pihahommiin. 

<3 Pauliina