Löytöjä rompetorilta!

Piipahdettiin lauantaina Nakkila Storagen rompe-ja kirppistapahtumassa. Viime kesänä kävin tapahtumassa kerran ja silloin tein tosi kivoja löytöjä, joten odotukset oli jälleen korkealla.

Tällä kertaa myyjiä oli paljon vähemmän kuin edellisellä kerralla, mutta silti onnistuin tekemään muutamia ihan loistavia hankintoja. Nakkilassa järjestetään näitä tapahtumia muutaman kerran kesässä, kannattaa katsoa ilmottelua rompetori.fi sivustolta tai Storagen omilta facebook-sivuilta.

Seuraavan kerran tapahtuma järjestetään 18.8.

Tällä kertaan täältä iloisen mielen tapahtumasta, minun matkaani tarttui vanha lasikupu, jonka sisältä on purettu kello. Olin tälläistä kupua metsästänyt minun ilmakasvilleni, kun edellinen kupu oli jo käynyt kasville liian pieneksi. Kirpputorilla olen kupuihin välillä törmännyt, mutta ne ovat olleet liian pienikokoisia tai liian kalliita. Tämä kupu muutti meille vaivaisella yhden euron kolikolla.

Seuraavaksi matkaani lähti kaunis messinkinen seinäamppeli, amppeli kustansi kolme euroa. Löysin myös Arabian kukkaruukun ilman aluslautasta kolmella eurolla ja onneksi minulta löytyi sille kotoa sopivan kokoinen aluslautanen.

Ihastuin näihin suloisiin valaisimiin heti, mutta en vain mitenkään keksinyt näille paikkaa. Pitkään pohdin jätetäänkö lamput ostamatta, mutta jotenkin valaisimet olivat vaan niin söpöt, että pakkohan ne oli kotiin raahata. Nyt valaisimet sitten pyörivät ympyrää ympäri taloa ja yrittävät etsiä paikkaansa, yhdelle valaisimelle paikka löytyisi helposti, mutta en mitenkään haluaisi erottaa tätä kaksikkoa. Täytyy siis vielä yrittää sovitella näitä jonnekin.

Itse epäilen, että valaisimet olisivat tanskalaisia, mutta varmaa tietoa minulla ei ole. Eikä nopea googlettelukaan tuottanut tulosta. Jos jollakulla on valaisimista tietoa niin mielellään kuulisin näistä lisää.

Viimeisimpänä, mutta ei missään nimessä vähäisimpänä esittelen teille upeat pitkät käsinkudotut pellavaverhot. Verhot, joita ostaessa minulle tuli melkein paha mieli. Myyjä kertoi, että hänen äiti on aikoinaan kutonut verhot ja heillä ei ole niille enää käyttöä. Minä ajattelin vain niitä työtunteja, joita verhojen tekemiseen on kulunut. Myyjä pyysi näistä 220cm pitkistä verhoista 5 euroa kappaleelta eli neljä verhoa kustansi yhteensä 20 euroa. Sanoin myyjälle, että minua melkein hävettää maksaa niin vähän näin upeasta käsityöstä. Myyjä kuitenkiin kertoi, että hän tulee onnelliseksi jos verhot pääsevät pois kaapista ja joku saa niistä iloa.

Niinpä teimme kaupat ja minä lähdin verhot kainalossa onnellisena kotia kohti. Harvoin sitä löytää neljää täydellisesti omien mittojen mukaan tehtyä verhoa kahdella kympillä.

Vielä, kun saan verhot höyrytettyä suoraksi niin pääsen verhon vaihto puuhiin.