lauantai 30. syyskuuta 2017

Arkisia astioita

Meillä on hirmuinen määrä astioita ja niistä kaikki ei tietenkään ole ihan arkikäytössä. Haluan kuitenkin, että ihan jokaisessa päivässä on vähän juhlan tuntua ja millä muulla sitä juhlafiilistä saisi aikaan yhtä helposti kuin kauniilla astioilla. Minusta se ei todellakaan ole ihan se ja sama mistä kupista aamukahvin juo. Päivä alkaa heti paremmin, kun kaataa kahvin kauniiseen kuppiin ja asettelee leivät kauniille lautaselle. Minun hartaudella kerätyt vanhat kauniit astiani ovat minulle kaikista rakkaimpia, mutta syy miksi ne ei ole ihan jokapäiväisessä käytössä on tietenkin se, että niitä ei voi pestä tiskikoneessa. 
Meidän taloudesta ei löydy kovin innokkaita käsintiskaajia, vaikka täytyy kyllä myöntää, että joskus suurien kahvikestien jälkeen tiskaus on minulle melkeinpä ilo. Siinä tiskatessa saan samalla ihastella somia Arabian kupposia, puuha on melkeinpä terapeuttista kun tiskattavat astiat on kauniita. 
Mutta kuten todettu, aina ei vaan jaksa tiskata. 
Tästä syystä meillä on liuta uudempia astioita, jotka kestävät konepesun. Pilviraitin Viivi ehdottikin minulle tuossa taannoin, että tekisin juttua niistä päivittäin käytettävistä kupposista ja kipposista. 
Kiitos siis Viiville tästä juttuideasta. 


Arkiastioiden kestosuosikkeina minulla tulee varmasti aina olemaan Marimekon astiat. Astioissa on niin kauniit kuviot ja värit. Marimekon kippoja ja kuppeja on myös todella helppo yhdistellä keskenään, lisäksi astiat sopivat todella hyvin yhteen Kilta/Teema astioiden kanssa joita meiltä myöskin löytyy jonkin verran.  
Itse olen sekalaisten kattausten ystävä, minusta jokaisella ruokailijalla ei tarvitse olla edessään samanlaisia lautasia, mutta jotenkin astioiden täytyy silti sointua yhteen.  


     

 

 

 


Vesilaseina meillä on käytössä lähinnä Riihimäen lasin valmistamat ja Nanny Stillin suunnitelmat Kirsi-sarjan lasit. Saman sarjan lautaset toimivat leipälautasina. 


Arabian mustavalkoista taikasarjaa olen saanut lahjaksi ja tämä sarja on jostakin syystä päätynyt lähes yksinomaan iltapala käyttöön. Syytä en osaa sanoa, saattanee johtua siitä että nuo kupit ovat ihan täydellisen kokoiset teekupeiksi. 


Löysin taannoin kirpparilta kaksi Arabian 24H-sarjan Tuokio mukia ja lautasta, tämä setti on ollut Taika-astioiden lisäksi mieluinen valinta iltapalalle.




Näin syksyisin, kun sohvalla tulee taas vietettyä enemmän aikaa huomaan etsiväni vanhojen kauniiden kuppien joukosta joka illalle eri kupin. Kauniista kupista teetä juoden on minulle täydellinen tapa rentoutua ja nauttia rauhallisesta koti-illasta. 

Rauhaisaa lauantai-iltaa <3

-Pauliina

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Kukkapöydän freesaus



     


Löysin keväällä kirppikseltä kukkapöydän, joka oli päässyt aika pahoin kulahtamaan. Nappasin pöydän mukaani, koska ajattelin että kyllä se siitä virkistyy, kun antaa vähän rakkautta ja huolenpitoa. Hintaakin suloisella vanhuksella oli vain kolme euroa. 
Pöydän muovinarut olivat katkeilleet, tasona toimiva Ensolevy oli kosteudesta käpristynyt ja metallinen runko oli ruosteessa. 
Metallirungon puhdistin huolellisesti ja putsauksen jälkeen maalasin rungon mattamustalla spray-maalilla. 
Korjaukseen  tarvittavaa muovinarua metsästin aikani, mutta oikeanlaista narua en vain onnistunut mistään löytämään. Erilaisia nahkanaruja sen sijaan markkinoilta löytyi ihan jokaisen lähtöön. Päätinkin kokeilla, että sopisiko ruskea nahkanaru tähän projektiini ja kyllä vaan sehän sopi mitä loistavimmin. 
Nahkanaru oli tarpeeksi joustavaa ja se oli helppo sitoa napakasti rungon ympärille.
Reppanasta pöydästä tuli maalillla ja uudella narulla varsin kaunis kapistus. 
Käpristynyt Ensolevykin suoristui, kun sitä hieman kostutti ja laittoi painon alle. 
Sijoitin pöydän ruokailutilan nurkkaan, jossa se saa kantaa ylpeästi minun kauiten hengissä säilynyttä viherkasviani eli Palmuvehkaa. 
En varsinaisesti edes välitä tuosta kasvista, mutta jos se on jaksanut pysyä hengissä minun hoidollani jo toista kymmentä vuotta, on kasvi todellakin ansainnut paikkansa kodissamme. 




Tämä oli mukava pieni projekti, pienellä vaivalla sai kulahtaneesta pöydästä katseenkestävän kukkapöydän. Minulle tulee aina iloinen olo, kun saa pelastettua vanhat tavarat takaisin käyttöön. 

Mukavaa keskiviikkoa!

-Pauliina

maanantai 25. syyskuuta 2017

Mansen blogikirppis 2017




Mansen blogikirppis on täällä taas. Kirppis on neljäs laatuaan. Itse olin viime syksynä mukana ensimmäistä kertaa ja tapahtumasta jäi todella hyvä fiilis, ei tarvinnut kahta kertaa miettiä lähdenkö tällä kertaa mukaan. Mukana myymässä on 21 ihanaa bloggaajaa ja yhdeksän yritystä. Sadalle ensimmäiselle on luvassa Goodie bag, jonka tarjoaa Sokos Tampere. 
Löydät tapahtuman Facesta täältä! klik! Tapahtuman Facebook-sivuja kannattaa pitää silmällä, koska sieltä näet etukäteen bloggareiden paljastuksia myyntiin lähtevistä aarteista.
Tapahtumaan on aikaa enää alle kaksi viikkoa ja tänään sain kaiveltua esille myyntiin lähteviä tavaroita.
Aika sekalaisen tavaraläjän sain haalittua kasaan.
Minun myyntipöydästäni tulee löytymään muun muassa, opetustauluja, maljakoita, verhoja, tarjottimia, astioita, valaisimia yms.




Toivottavasti tavataan Mansen blogikirppiksella 8.10. klo 11-14 <3
Osoite VÄINÖ LINNANAUKIO 13.

-Pauliina

torstai 21. syyskuuta 2017

Omenoiden aikaan

Meidän kieroon kasvaneet vanhat omenapuut ovat todellinen silmänilo, varsinkin keväisin kun kaikki kolmetoista puuta puhkeavat kukkaan. Näin syksyisin, kun on aika kerätä omenat sitä tulee kuitenkin miettineeksi moneen kertaan, että onko tässä touhussa mitään järkeä.
Olisiko järkevää sanoa muutamalle puulle hyvästit. Kaksi ihmistä ja kaksi kissaa, kun ei mitenkään saa tuhottua tälläistä omenamäärää ja vaikka meillä onneksi myös käy monia ihania ihmisiä hakemassa omenoita ei omenat vaan lopu. Saamme joka syksy kantaa omenoita maankaatopaikalle ja peuroille ihan peräkärrytolkulla. 

Asiassa on kuitenkin myös kääntöpuoli, mietin rakasta puutarhaamme kuinka ankealta se ilman puita näyttäisikään. Rakastan vanhoja pihoja juuri siksi, että pihoilla yleensä kasvaa vanhoja hedelmäpuita. 
Puut tekevät pihaan juuri sen oikeanlaisen vanhanajan tunnelman, sellaista ei uusiin pihoihin saa. 
Ehkä pitää vain ajatella omenoiden kerääminen ja lehtien haravoiminen erinomaisena jumppana, tuleehan tässä pihajumpassa tosiaan tehtyä hyvin monipuolisia liikkeitä. Mieli ja kroppa kiittää, kun joka päivä saa viettää aikaa pihahommissa. 
Kissatkin viihtyvät meidän kanssa omenankeruu puuhissa, Kertun mielestä parempia palloja ei olekaan kun hauskasti sammaleen seassa hyppivät omenat. Lucia suhtautuu omenoiden keruuseen seuraten meidän hommia rauhallisesti puujakkaralla istuen. 
Omenapuut keräävät siis koko perheen yhteen, sehän on parasta. 
Eli kyllä te upeat omenapuuvanhukset olette paikkanne meidän pihalla ansainneet. 
Emme me teistä luovu. 










Nyt on ennustettu upeita aurinkoisia syyspäiviä, joten mikäs tuolla pihalla on möyriessä!

Mukavaa torstai-iltaa kaikille <3

-Pauliina

tiistai 19. syyskuuta 2017

DIY - kasvitaulut

Kaipasin olohuoneen hirsiseinälle raikkaita ja piristäviä tauluja. Nykyäänhän on tarjolla vaikka minkälaisia upeita julisteita joista saisi näppärästi värkättyä tauluja, en kuitenkaan ole innostunut julisteita omaan kotiini hankkimaan, tuntuu että printtitaulut ovat liian moderneja minun makuuni. 
Rakastan kasveja ja kasvien tuomaa vihreyttä ja olen huomannut, että perinteisten kasvioiden tekeminen on taas todella trendikästä. 
Tämä on minusta aivan loistava juttu, tulee ihan mieleen lapsuuden kesät, kun hypimme pitkin metsiä ja keräsimme toinen toistaan kauniimpia kasveja kuivattavaksi. 

Tästä kasvio ajatuksesta sitten keksinkin, että kerään pihaltamme erilaisia kasveja kuivattavaksi ja kauneimmista kasveista teen taulut olohuoneeseen. 
Kuivaaminen ei kuitenkaan mennyt ihan suunnitelmien mukaan, vaikka niin hienosti keräsin kasvit ja asettelin ne huolellisesti sanomalehtien väliin kuivumaan ja päälle kokosin painoksi melkein kaikki kirjat joita talosta löytyy. Loppujen lopuksi kävi kuitenkin niin, että minun malttamaton luonteeni teki tepposet ja otin kasvit painon alta pois liian aikaisin ja osa kasveista meni käppyrälle. 
Eli vinkkinä teille, jotka innostuttu kasveja kuivaamaan, anna kasvien kuivua rauhassa vähintään pari viikkoa. Sanomalehtiä kannattaa välillä vaihtaa, jotta kasvit pääsevät kuivumaan paremmin. 

Kaikista kommelluksista huolimatta, sain kuin sainkin tehtyä taulut olohuoneeseen. Olen tauluihin tyytyväinen ja ne antavat valkoisen pohjan ansiosta kivasti valoa tummalle hirsiseinälle. 
Seinälle päätyi kuivattu korianterin oksa, kultapiisku ja Kanadantuijan oksa. 








Ihanaa, kun syksyn tullen innostuu taas näpertämään kaikkea kivaa kotiinkin, tuntuu että erilaisia projekteja olisi mielessä taas enemmän kuin mitä ehtii tekemäänkään. 

Ihanaa viikon jatkoa kaikille <3

-Pauliina

perjantai 15. syyskuuta 2017

Pimee vintti ja keittiön uusi valaisin

Minun on jo pitkään pitänyt tehdä juttua ihanasta paikasta, joka Pimeenä vinttinä tunnetaan. Tämä ihana vanhojen tavaroiden tavaratalo sijaitsee Turun Paattisilla, osoitteessa Säkyläntie 815, 21330 Turku. Jos paikka ei ole sinulle entuudestaan tuttu niin suosittelen kyllä käymään. 
Pimee vintti on kodinomainen ja vähän erilainen vanhan tavaran liike. 
Paikka on tupaten täynnä ihania vanhoja aarteita ja kaikki niin kauniisti esillä. Piha-alueillakin riittää katseltavaa ja ihailtavaa. Tämä on paikka jonne on helppo mennä ja jossa tuntee olonsa todella viihtyisäksi. Narisevat lattiat, kuluneet pinnat, puun lämpö, paikka toimii vanhalla Tiensuun tilalla. Lisää juttua paikasta löydät Pimeen vintin nettisivuilta Klik!

Vierailimme täällä viimeksi elokuussa ja otimme tällä reissulla myös äitini mukaan matkaan, koska hän ei ollut aiemmin kyseisessä paikassa käynyt. Äitini rakastaa myös vanhoja nostalgisia tavaroita ja ihania löytöjä hän onnistui tekemään tälläkin kertaa. 
Vierailu oli taas kerran kaikin puolin mukava, vaikka oli sateinen elokuun päivä niin se ei menoa haitannut. 
Kilpaa taas ihastelimme upeita aarteita, joita Marika oli liikkeeseensä myyntiin haalinut. 



 












Kaikkea ihanaa ostettavaa olisi taas ollut, mutta ostoksemme pysyi tällä kertaa onneksi melko maltillisena. Kotona on jo niin paljon kaikkea, että nykyään monesti tyydyn vain ihailemaan kauniita asioita ja esineitä. 

Yksi heräteostos kuitenkin tarttui matkaan. Ihastuin muovisiin fiftarityylisiin kattovalaisimiin ja mielessäni näin kuinka hauskalta ne näyttäisivät keittiössämme sitten joskus, kun saamme 
keittiömme rempattua enemmän 50-lukua henkiväksi. 




Vielä emme ole keittiötä rempanneet, mutta aika hauskaltahan nuo pastellinsävyiset pallukat tuolla katossa nytkin näyttävät. Vai mitä mieltä olette?

Mukavaa viikonloppua!

<3 Pauliina