keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Pääsiäisloman kirppislöytöjä


Ihanaa, kun on ollut loma, tämä loma ollaan vietetty ihan vain kotona möllötellen ja möllöttelyn lomassa tehty pieniä piipahduksia kirppiksille. Kivoja löytöjäkin onnistuin tekemään. 
Niistä ensimmäisenä esittelyyn pääsee Fiikus, eli huonekumipuu eli kumiviikuna, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tätä kasvia saa toki ostettua myös kukkakaupoista, mutta jotenkin luotan aina enemmän näihin vanhoihin pistokkaisiin. Niillä on parempi mahdolllisuus selvitä hengissä. 
Eikä tämä kaunis kasvi ollut hinnallakaan pilattu, maksoin tästä kolme euroa. 
Löysin kirppikseltä myös kukkaruukun Fiikukselle, ruukku on hollantilaista kivitavaraa ja kustansi vaivaisen euron. Ruukussa on minusta paljon samaa henkeä, kuin Arabian kukkaruukuissa.
Ruukku sopii siis hyvin minun vanhojen Arabian ruukkujen sekaan. 



 
Saksalaisvalmisteiset upeat messinkiset kynttilänjalat olivat niin kovin kauniit ja sirot, että en millään voinut jättää niitä ostamatta. Kynttilänjalat tuovat mieleen Tapio Wirkkalan Trumpetti-kynttilänjalan. 
Kynttilänjalkojen vieressä näkyvä anopinkieli kera kuparisen kukkaruukun tarttui myös matkaan kirppikseltä. Halusin ostaa tämän anopinkielen, koska se on eri lajiketta kuin minulta entuudestaan löytyvä anopinkieli. 
Jos kuulut ihmisiin joilla on viherpeukalo keskellä kämmentä niin anopinkieli on kasvi, jota voin suositella lämpimästi. Sen kun hankkii kotiinsa ja unohtaa jonnekin huoneen pimeimpään nurkkaan vailla vettä ja huolenpitoa niin se selviää, liikakastelu on oikeastaan ainoa tapa saada tämä kasvi hengiltä. 




Komea turkoosi keraaminen kukkavaasi on myös saksalaista tekoa, ajattelin heti tämän nähdessäni, että se olisi oiva pari makuuhuoneemme tapetin kanssa. Oikeassa olin, minusta maljakko näyttää tosi kivalta makuuhuoneen hyllyssä. Tästä maljakosta köyhdyin kahden euron kolikon verran. 



Räsymatot kirkkaissa, hehkuvissa väreissä ovat aina tervetulleita meidän kotiin. Nimittäin usein räsymatot ovat minun makuuni liian synkän värisiä. Niinpä tämä viiden euron iloisen värikäs räsymatto oli oikein mieluinen löytö. 



Aimo Okkolinin 60-luvulla, Riihimäen lasille suunnittelema mattamusta maljakko on kaikessa yksinkertaisuudessaan minusta todella viehättävä. Kyseisiä maljakoita on valmistettu eri väreissä ja myös eri muotoja löytyy useita. Olen näitä kyseisiä maljakoita ihastellut useasti kirppiksellä, mutta en ole raaskinut ostaa, kun hintaa on ollut aina liikaa. Tällä kertaa olin ilahtunut, kun maljakon kyljessä oli hintalappu jossa luki viisi euroa. 


Punainen suloinen Finelin valmistama kasari päätyy lahjaksi ystävälleni. Kasari on koristeltu söpöllä Raija Uosikkisen tuulenpesä/lumimarja-kuviolla. Samalla kuviolla löytyy kuvassa näkyvän mukin ja kasarin lisäksi myös kattiloita ja kulho. 


Meidän pikkuiseen kylppäriin olen etsiskellyt uutta naulakkoa ja tämä keltavalkoinen metallinen naulakko on minusta aikalailla täydellinen sinne. Jonkin verran kulumaa tästä naulakosta jo löytyy, täytyy pohtia maalaanko naulakon uudelleen vai annanko vain elämänjälkien näkyä. Tässä on niin ihanat värit, että niitä en ainakaan vaihda, vaikka maalaisinkin uudelleen. 

Tälläisiä löytöjä tarttui mukaan pääsisäislomalta, aika kiva saldo. Onneksi meillä on kirppispöytä varattuna niin saa vietyä taas toisesta päästä tavaraa poiskin. 

Kivaa viikon jatkoa <3 

-Pauliina

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Messingin kiiltoa ruokailutilaan

Nyt on tässä tuvassa vaihdeltu valaisimia taas ihan urakalla, meillä on  nimittäin vieraillut ruokailutilan katossa melkoisen lyhyen ajan sisään jo kaikkiaan neljä eri valaisinta ja mikään ei ole oikein tuntunut sopivalta. Aina on ollut jotakin liikaa tai liian vähän. 
Nyt löysimme kirpparilta pöydän päälle suuren ruotsalaisen messingin värisen valaisimen, joka ainakin ensi tuntumalta toi ruokailutilaan hyvän seesteisen tunnelman.
Vaikka valaisin valaisee vain alaspäin niin suuren kokonsa vuoksi, se antaa kuitenkin hyvän valon koko ruokapöytään ja toi samalla myös ryhtiä. 
 Tämän valaisimen on valmistanut ruotsalainen Fagerhults belysning, valaisin on valmistettu mitä ilmeisimmin iloisella 70-luvulla. Tykkään valaisimen yksinkertaisesta muodosta ja messingin väri viehättää minua tällä hetkellä kovasti.
Jospa tämä hankinta olisi nyt edes hetken tuolla katossa, vaikka täytyy kyllä myöntää, että minulla on mielessä "ne täydelliset" valaisimet tähän tilaan. Niillä täydellisillä on vain sen verran kova hintalappu kyljessään, että täytyisi saada säästöön euro jos toinenkin jos ne mielisi kotiin hankkia. 







Ruokailutilassa on myös toinen uusi valaisin, tämä seinävalaisin on Ariksen valmistama. Ostaessamme tämän valaisimen siitä puuttui varjostin ja lampunkanta oli muovinen musta rumilus. Päätimme jättää valaisimen ilman varjostinta, mutta vaihdoimme lampunkannan messinkiseen ja maalasimme seinänkiinnitysosan ja keskinivelen mustaksi. Näin valaisimesta tuli eleettömän yksinkertainen. 
Polttimon voisi ehkä vielä vaihtaa suurempaan palloon, mutta tähän hätään ei kotoa löytynyt muita kuin suippomallisia polttimoita.
Minusta tästä valaisimesta tuli hieno ja se sopii mahtavasti tuonne nurkaan. Aikaisemmin meillä on tässä nurkassa ollut aina jalkavalaisin, mutta jotenkin ne ovat aina olleet liian ahtaalla. Tälläinen seinämalli toimii tässä kohtaa paljon paremmin. Tässä nurkassa aiemmin ollut musta jalkavalaisin siirtyi huoneen vastapäiseen nurkkaan, jonne se sopiikin paljon paremmin.





 

Minusta messinki ja puu on ihana yhdistelmä, jotenkin messinki saa puun raikastumaan. Sitä raikkautta olen tähän huoneeseen kaivannutkin. 
Mitäs mieltä olette, ovatko valaisimet ihan pöhkön näköisiä? 

Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille <3

-Pauliina

torstai 13. huhtikuuta 2017

Pääsiäistervehdys

Tänä aamuna herätessäni en meinannut uskoa silmiäni, maan oli peittänyt paksu valkoinen lumipeite. En ollut asiasta kovin innoissani, sillä juurihan minä eilen kävelin vihellellen auringonpaisteessa töistä kotiin. Minulla alkoi viikon mittainen kevätloma, joten en kyllä anna pienen takatalven häiritä kevätfiiliksiäni. Lähdin aamulla kauppaan ostin sammakkoleivoksia, suklaamunia, höyheniä ja narsisseja. Tulin kotiin siivoilin ja koristelin kotia hieman pääsiäiskuntoon. 
Kuvasin vielä ahkeran kuvausassistenttini kanssa keväisiä pääsiäiskuvia. 
Kyllä se kevät sieltä tulee, vaikka vähän ottikin takapakkia. 
Näiden kuvien myötä, haluan toivottaa teille kaikille mitä rauhallisinta ja ihaninta pääsiäisen aikaa. 
<3











-Pauliina

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Rumiluksesta kaunotar ja vanha rapputaulu

Löysin kirpparilta viikonloppuna eurolla melkoisen ruman savisen bambipatsas/kukkaruukkuyhdistelmän. Mietin kuitenkin hiljaa mielessäni, että kaikessa rumuudessaan tuossa patsaasta oli jotakin viehättävää. Jotakin todella kitchiä ja varsinkin, kun kuvittelin patsaan maalattuna. Niinpä tulin patsas kainalossa kotiin ja lähdin tonkimaan olisiko meille jäänyt jonkin väristä spraymaalia varastoihin. Löysin mattamustaa maalia ja ajattelin, että siinähän se sitten on - mustana tämä hökötys voisi olla varsin veikeän näköinen. 
Oikeassa olin, rumiluksesta tuli kaunotar. Vielä, kun istutin patsaassa olevaan pieneen ruukkuun, pikkuisen Kilpipiilean niin kokonaisuudesta tuli vallan viehättävä. 

 

Tässä alemmassa kuvassa näette patsaan ennen maalausta. Olisihan tuon voinut maalata, vaikka millä sateenkaaren väreillä, mutta kun nyt löytyi mustaa varastosta niin käytettiin sitten sitä. 
Tuollaisena punasavisena en kyllä olisi halunnut patsasta hyllyyni laittaa, se olisi ollut minulle liikaa. 





Bambipatsas löysi paikkansa ruokailutilan kaapin päältä. Kaapin päällä on myös toinen uusi löytöni, nimittäin vanha kerrostalon rapputaulu. Tälläinen taulu oli jo ollut pitkään haaveissani, mutta ei vain ole tullut vastaan sopivalla hinnalla. Nyt kävi mahtava tuuri, sillä sain tämän ilmaiseksi tuttavaltamme.
Tämä on vieläpä oikeasti vanha taulu, valmistaja on Tähti-muovi Oy Helsinki. 
Kyseinen yritys aloitti rapputaulujen valmistamisen vuonna 1953. 
Tälläisiä taulujahan saa myös uutena, muun muassa Granitista.

Meillä ei vielä ole kirjaimia tähän tauluun kuin muutamia hassuja, siksi tuolla taulussa lukee nyt mitä pystyi olemassa olevista kirjaimista kirjoittamaan. Ostin nuo olemassa olevat kirjaimet pari vuotta sitten Lontoosta kirpparilta, olenkin nyt yrittänyt koluta kaikki nettikaupat läpi, mutta mistään ei tunnu saavan noita isompia värikkäitä kirjaimia. Täytynee tyytyä niihin pienempiin valkoisiin sitten. 




Sitähän eletään jo pääsiäisviikkoa ja se tietää, että kohta on pieni loma töistäkin. 
Pieni hengähdystauko tuleekin ihan tarpeeseen!
Mukavaa alkanutta viikkoa <3

-Pauliina

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Läpileikkauksia kodistamme - osa 3

Nyt, kun olette nähneet alakertamme kuvattuna ns. läpileikkauksina, on aika siirtyä yläkertaan.
Edelliset jutut kotimme läpileikkauksista löytyvät täältä ja täältä!
 Ajattelin aloittaa yläkerran esittelykierroksen kuistilta, josta noustaan rappusia pitkin yläkerran aulaan, jonka ympärille kaikki huoneet yläkerrassa sijoittuvat.


Meidän kuisti on kokenut ehkä kovimmat remontit, koska kuistin katto paljastui remontin yhteydessä pahasti vaurioituneeksi ja kävi ilmi, että myös kuistin tukiparrut olivat kokeneet kovia. Meille ei oikeastaan jäänyt muita vaihtoehtoja kuin purkaa kuisti maan tasalle ja rakentaa kuisti kokonaan uuudelleen. Kuisti oli alunperin kylmä tila, mutta remontin yhteydessä teimme kuistista puolilämpimän tilan ja se on ollut ihan mahtava ratkaisu ainakin jos ajattelee minun ihania pelargonejani. Ei nimittäin voisi olla parempaa paikkaa talvettaa kauniita pelakuita, kuin valoisa ja vielä kuisti. Lisää kuvia kuistista ja kuistin remontista löytyy täältä "kuisti"-tägin takaa. 
Kuisti on talossamme minulle ehkä se rakkain paikka, koska valoisa lasikuisti oli ollut haaveissani melkeinpä pikkytytöstä saakka. 
Saimme kuistin uudelleen rakentamisen myötä tehtyä kuistista entistäkin valoisampaan ja avaramman.


Yläkertaan vievien portaiden päässä on kaunis vaneripaloista koottu kaide, joka on minusta ihan mahtava katseenvangitsija yläkerran aulassa. Jos alakerran aulassa oli paljon ovia niin riittää niitä kyllä täällä ylhäälläkin, aulassa on kaiken kaikkiaan viisi ovea. Ovet vievät parvekkeelle, pukeutumistilaan, harrastehuoneeseemme, vessaan ja makuuhuoneeseen. Kuvaan nämä tilat teille paremmin seuraavassa jutussa. 

 


Aulan ikkunat ja parvekkeen ovi on uusittu jossakin vaiheessa ja minusta tuo nykyinen ovi ei sovi ollenkaan talon tyyliin, joten toivon että meillä olisi jossakin vaiheessa varaa hankkia uusi enemmän tyyliin sopiva parvekkeen ovi. Ja jos tarkkoja ollaan puuttuhan tuolta oven takaa vielä se parvekekin, joka kuistin purkamisen yhteydessä tietenkin jouduttiin myös purkamaan. 
Parveke olisi ihana saada tänä kesänä rakennettua, mutta katsotaan kuinka käy. 
Rakastan vieläkin aulan tapettivalintaamme, tapetti on Pihlgren&Ritolan Hyasintti, on ihanaa huomata, että on pystynyt tekemään aikaa kestäviä sisustusratkaisuja. Tämä tapetti on kuitenkin ollut seinässä jo viitisen vuotta ja ei todellakaan ole vieläkään minkäänlaista muutoshalukkuutta tämä tapetin suhteen, ihanaa. 





Yläkerran aula ja kuisti ovat molemmat oikeita aamuauringossa kylpijöitä, on niin ihana herätä aurinkoisena aamuna ja avata makuuhuoneen ovi, kun vastassa on valossa kylpevä kaunis aulatila. 

Nyt toivotan teille kaikille oikein rentouttavaa lauantai-iltaa <3

-Pauliina



keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Laatoista pannunalusia

Meidän talon kätköistä löytyi vanhoja Pukkilan laattoja, minusta laatat ovat ihan mielettömän kauniita. Laattoja löytyi vain ihan muutamia, joten niistä ei oikein voinut mitään kovin isoa juttua rakentaa. 
Niinpä tein laatoista jo muutama vuosi sitten kivoja pannunalusia. Halusin jakaa tämän idean nyt teillekin, koska tämä on minusta niin kätevä tapa saada kauniit laatat esille kaapin kätköistä. 
Yhteen laattaan löysin kirppikseltä hauskan metallikehikon, kehikkoon saa helposti vaihdettua laatan. Kunpa tälläisiä metallisia kehikoita valmistettaisiin yhä, laattojen avulla kehikosta saa aina tehtyä kattaukseen sopivan pannunalusen. 



Muutamiin laattoihin olen liimannut huonekaluhuopaa tassuiksi. Näin laatta ei naarmuta pöytää eikä kolise pöydän päällä, kätevää. Tokihan laatan pohjaan voi liimata, vaikka korkkimattoa tai sitten puusta voi askarrella kehykset. Vain luovuus on rajana, mutta ainakaan ei tarvitse heittää yksinäisiä kauniita laattoja pois, vaan niistä saa loistavan käyttöesineen pienellä tuunauksella. 



Siispä jos teille osuu matkan varrelle kauniita yksinäisiä laattoja niin tässä yksi tapa saada laatat käyttöön.
Meillä ainakin pannunaluslaatat ovat kovasti ilahduttaneet kahvittelijoita.  

Aurinkoista keskiviikkoa!

-Pauliina