perjantai 29. huhtikuuta 2016

Unelmien talo ja koti - ystäväkirja


Uusimmassa Unelmien talo ja koti-lehdessä näkyi jotakin tuttua. Minähän se siellä vastailen toimittajan esittämiin kysymyksiin.
Lehdessä oli niin ihanan keväisiä ja kauniita koteja, että käykää ihmeessä lehtihyllyllä jos ette jo ole vielä sitä tehneet.
Olen ollut kovin arka julkaisemaan koko nimeäni ja kasvojani missään, mutta kun tykkään jakaa kuviani myös Facebookissa niin eiköhän minun kasvoni ja nimeni ole jo tutut monelle joten mitäs tässä enää turhia miettimään.




                                            Hauskaa vappua kaikille <3 

                                                             -P


keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Kastehelmi kerrosvati ja syntisen herkullinen kuppikakku-resepti


Unohdin edelliseen kirppispostaukseeni kuvata ihanan kastehelmen kerrostarjottimen. Taas kerran saan kiittää tästä upeasta löydöstä puolisoani, jolla on kyllä mahtava kirppissilmä.
Kastehelmi on erittäin suosittu ja varmasti monille tuttu,  sarja on Iittalan tuotannossa tälläkin hetkellä. Itse olen yrittänyt pysyä ainoastaan vanhan tuotannon kastehelmissä, uusista minulla on  ainoastaan jalallinen kakkuvati, sen sain joululahjaksi äidiltäni. Skoolit ja juomalasit ovat vetäneet minua puoleensa, mutta en ainakaan toistaiseksi ole sortunut.
Sarjan on suunnitellut Oiva Toikka Nuutajärven lasille vuonna 1964, 60-luvun lopulla aloitettiin valmistamaan kirkkaita kerrostarjottimia.
Tämä puolisoni löytämä yksilö on todella hyvässä kunnossa, usein näissä on pieniä halkeamia keskellä, ilmeisesti jos keskellä oleva tanko on väännetty liian tiukkaan niin lautasten reiät reiät ovat lähteneet halkeamaan. Lisäksi "tangon" maalipinta on usein kulunut ja näyttää sen vuoksi läiskikkäältä. 







En yhtään ihmettele miksi kastehelmi on niin suosittu vuodesta toiseen. Sarjaa on erittäin helppo yhdistellä muiden astioiden kanssa. Sopii kaikenlaisiin koteihin ja kattauksiin. Kerrassaan viehättävää ja taas kerran niin upean ajatonta designia. 

Sunnuntaina saimme ihania nauravaisia ystäviä kylään ja tietenkin silloin kun tulee vieraita niin saa hyvän syyn leipoa herkkuja. 
Tällä kertaa tein ihan mielettömän herkulliseksi osoittautuneita kuppikakkuja. Tässä teillekin resepti, jota suosittelen lämmöllä jos olet suklaan ja kinuskin ystävä. Alkuperäinen resepti täältä:  KLIK!
   
                                     Syntisen hyvät kuppikakut

                                  3/4dl   tummaa kaakaojauhetta
                                  0,5dl   kiehuvaa vettä
                                  175g   huoneenlämpöistä voita 
                                     1dl   sokeria
                                      2tl   vaniljasokeria
                                       2    kananmunaa
                                  3,5dl   vehnäjauhoja
                                   0,5tl   sooda
                                     1dl   maitoa
                            
                           Täytteeksi kinuskikastiketta.                          

                      Sekoita siivilöity kaakao ja kiehuva vesi ja laita seos jäähtymään. 
                      Vaahdota voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi, lisää munat yksitellen joukkoon.
                      Sekoita keskenään jauhot, sooda ja vaniljasokeri. 

                      Lisää maito kaakojauheseokseen. 

                      Lisää voi-sokeriseokseen vuorotellen kaakao-maitoseosta ja jauhoja, sekoittaen
                      mutta ei voimakkaasti vatkaten.

                      Laita taikina muffinivuokiin, taikinasta tulee n. 12-15muffinia. 
                      Paista muffineita 175asteessa n.18min. Testaa kypsyyttä puukepillä jos taikinaa ei
                      jää kiinni, ovat muffinit kypsiä.

                      Tee valmiisiin jäähtyneisiin muffineihin koloja esimerkiksi lusikan toisella päällä.
                      Laita kinuskastiketta pursotinpussiin ja pursota kinuskia koloihin.

                                           Kuorrutus

                                5rkl   vehnäjauhoja
                              2,5dl    maitoa
                                  1tl    vaniljasokeria
                              225g    voita
                           2 1/4dl    hienoa sokeria

                         Laita kattilaan maito ja vehnäjauhot, sekoittele miedolla lämmöllä niin kauan, että
                         seos sakenee, nosta jääkaappiin jäähtymään.
                         Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri kuohkeaksi, lisää vaniljasokeri.
                         Yhdistä maito-jauhoseos ja voi-sokeriseos ja vatkaa ainakin 3 minuuttia, kunnes 
                         kuorrutus on lähes kermavaahtomaista. 

                         Pursota kuorrutus muffinien päälle, ripottele päälle lisäksi haluamasi suklaapatukan
                         palasia, itse käytin Daimia ja kaiken kruunuksi vielä kinuskikastiketta.
                                 
                                          Tämän jälkeen kutsu ystävät koolle, keitä kahvit ja nauti <3

                                                                            -P

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Keittiö ennen ja nyt

Talon ostohetkellä keittiömme oli jäännös iloiselta 70-luvulta. Sinänsä keittiö oli aika muikea punaisine kaapinovineen, auringonkukkakaakeleineen ja muovimattoineen. Keittiötä ei kuitenkaan missään nimessä tehnyt mieli säästää, kaapistot olivat rakennettu lastulevystä ja olivat paikka paikoin todella huonossa kunnossa. Keittiö oli tunkkaisen ja ahtaan oloinen eikä minusta myöskään sopinut talon henkeen, talomme on rakennettu vuonna 1948. 
 Lisäksi kaapistot olivat todella matalat, jos kyseessä olisi olleet alkuperäiset 40-50-luvun täyspuiset kaapistot olisin onnesta hihkuen ryhtynyt kunnostustöihin. En ole mitenkään erityisen tyytyväinen nykyiseen Ikean-keittiöönkään, mutta ainakin se on valoisa ja toimiva. Vielä tulee se päivä, kun keittiöömme tulee puusta valmistetut kaapistot, jotka kestävät aikaa ja kunnostamista. Nimittäin jos nykyiset MDF-kaapistot menevät huonoksi ne ovat oikeastaan ihan roskiskamaa, puuta sen sijaan voi kunnostaa ja ehostaa melkinpä loputtomiin. Puu on loistava materiaali kestävään rakentammiseen.

 Keittiön kattoa oli madallettu ja sinne oli piilotettu valtava määrä sähköjohtoja ja putkia. Katon madaltaminen oli harmillinen asia, koska siitä oli jäänyt rumat jäljet keittiön alkuperäiseen vanerikattoon. Jouduimme siis poistamaan vanerin ja alta paljastui raakalautakatto, jonka jätimme näkyviin ja maalasimme valkoiseksi.

 Lähes kaikialla taloon oli 70-luvulla laitettu rumat verholaudat, jotka saivat huoneet tuntumaan paljon todellisuutta pienemmiltä ja ahtaammilta. Verholautojen sisään oli upotettu loisteputket, kaiken kaikkiaan omituinen ja todella raskaalta näyttävä idea, jota toki näkee paljon 70-luvun taloissa ja niihin se kyllä sopiikin, kun käyvät yhteen sen ajan arkkitehtuurin kanssa.





Lattiassa oli kolme kerrosta muovimattoa ja alimmaisena Linoleumia, puulattia Linoleumin alla oli hiottu ennen linoleumin asentamista. Se oli kyllä erittäin iloinen asia, vaikka hionta olikin suoritettu aika ronskilla otteella niin emme ryhtyneet hiomaan lattiota uudelleen. Selvisimme siis pelkällä maalauksella, muutamassa kohtaa oli jostain syystä puulattiaa purettu ja laitettu tilalle kovalevyä. Näihin kohtiin teimme uuden puulattian.





Nämä pienet komeronovet veivät makuuhuoneeseen ja oikenapuolimmaisen oven takaa löytyi, pienen pieni kodinhoitohuone tyyppinen ratkaisu. Tässä kuvassa näkyy mielestäni hyvin miten pieneltä ja pimeltä keittiö aikaisemmin tuntui.






Puuhella oli oikeastaan ainoa asia mitä keittiöstä säästimme, se onkin ihan mahtava lämmönlähde talvisin. Harmillista, kun näitä ennen remonttia otettuja kuvia on niin vähän ja nekin mitä löytyy ovat laadullisesti aika heikkoja nopeasti räpsittyjä kuvia. Toivottavasti saitte kuitenkin jonkinlaisen käsityksen milläinen keittiömme oli ennen remonttia.

Itsestä tuntui hauskalta katsella vanhoja kuvia, jotenkin sitä aina unohtaa mitä kaikkea sitä onkaan jo tullut tehtyä, mielessä ovat vaan uudet projektit. Hyvä välillä palata ajassa taaksekin päin. Ajattelin, että teen tälläisen "ennen  ja nyt"-jutun kotimme jokaisesta huoneesta niin näette vähän miltä meillä näytti talomme ostohetkellä. Tämä olkoon siis juttusarjan ensimmäinen osa.

                                                                    -P

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Kokemäen rompetori ja muutamia löytöjä


Lauantaina kävimme kiertelemässä Kokemäen rompetorilla, tapahtuma järjestetään kirpputori Tuohitorin parkkialueella muutaman kerran vuodessa. Tulevista rompetoreista  infotaan Tuohitorin nettisivuilla. Loistava tietopankki koko Suomen rompetoreista ja huutokaupoista löytyy osoitteesta rompetori.info kannattaa tutustua tuohon sivustoon jos se ei vielä ole tuttu. 

Väkeä oli tälläkin kertaa liikkeellä valtavasti ja varmasti kaikki myyntipaikatkin taisivat olla täynnä, ainakin myyjiä oli tosi paljon. Tavaraa oli tuttuun tapaan ihan laidasta laitaan, tykkään siitä että muutkin kuin ammattilaiset myyvät tavaroitaan tälläisissä tapahtumissa. Sää oli hieman kolea, mutta onneksi aurinko sentään jaksoi paistaa, vesisade kun tahtoo helposti pilata tälläiset ulkoilmatapahtumat. 

Kokemäen rompetori on meille jo tuttu ja perinteeksikin muodostunut. 
Ollaan käyty tapahtumassa siitä lähtien, kun muutettiin nykyiseen kotiimme eli noin neljän vuoden ajan ja aina on tarttunut aarteita kotiin kannettavaksi. Tälläkään kertaa ei tarvinnut tyhjin käsin kotiin tulla. 







Sitten niihin löytöihin, ensimmäisenä mukaan tarttui tämä melko harvinainen Finelin mansikkakuvioinen kahvipannu. Kuvio on mielestäni niin ihanan kesäinen ja raikas, pannu on ollut minulla haaveissa, mutta ei mitenkään sarjassamme pakko saada. Nyt hinta oli kohtuullinen ja kunnon jynssäämisellä tästäkin kuoriutui täysin käyttökelpoinen pannu. Kyllä tässä kelpaa keittää kahvit kesällä puutarhassa ja pyöräyttää kaveriksi mansikkakku. Nyt saisi kyllä se kesä jo tulla, kun on välineet jo valmiina.  




Voi elämä sentään, ei varmaan kannattaisi vannoa mitään. Juuri edellisessä postauksessani mainitsin etten halua kotiimme vedettäviä kelloja ja kuinkas sitten taas kävikään, taas kerran joudun pyörtämään puheeni. Aivan mielettömän upea Junghansin seinäkello huusi nimeäni ja ei vaiennut ennen kuin kaupat oli tehty. Onneksi meillä on vielä huoneita joista ei kelloa löydy niin kyllä tälle paikka keksitään ja pitänee viedä tämä edellisen postauksen kellon kanssa patterikoneiston vaihto-operaatioon. On se vaan upea. 


Hetki sitten löytämäni keltainen Arabian "reliefi"-maljakko sai seuraa pienemmästä todella jännittävän värisestä maljakosta. Tämän maljakon väri oli erittäin haasteellinen kuvata. Väri on jotakin petroolin/vihreän/mustan/ruskean välimaastosta, todella kaunis väri luonnossa. 



Esteri Tomulan Arabialle suunnittelemia Veera-pullalautasia löytyi 4kpl, olen ostanut Arabian kuviollisia pullalautasia aina kun on sattunut edukkaasti kohdalle. Sopivat niin loistavasti yhteen puhalluskoristeisten kahvikuppien kanssa. Pullalutasiin vaan törmää ihmeellisen harvoin. 

 

Meillä on ollut taas ihan mahtava viikonloppu, kiitos ihanien ystävien jotka ovat käyneet kyläilemässä ja jotka ovat kutsuneet meitä kylään. Energiavarastot ovat taas ladattu täyteen. 
Jospa ensi viikolla pääsisi jo kunnolla puutarhahommiinkin, niin ainakin toivon, sormet jo syyhyävät. 
 
                                            Rentouttavaa sunnuntai-iltaa <3

                                                                 -P

perjantai 22. huhtikuuta 2016

Japanilainen ajannäyttäjä

Meille muutti uskomattoman kaunis, siro japanilainen ajannäyttäjä. Tässä kummallista on se, että se on sininen ja lisäksi se on vieläpä vedettävä kello. Minä en pidä sinisestä ja olin päättänyt että meille ei tulee enää yhtään vedettävää kelloa, koska niiden vetäminen tahtoo aina unohtua. Mutta miksi silti menin ihastumaan tähän kauniiseen kelloon. 
Ehkä se on tuo kaunis muotoilu, joka sopii kotimme tyyliin mielestäni loistavasti. Sininen on myös pieninä annoksina hyvä vastaväri kodissamme hallitsevana olevalle keltaiselle värille. 

Aikaa tuo kaunis kello ei kylläkään vielä jaksa näyttää, mutta eiköhän puolisoni saa sen kuntoon tai sitten vaihdetaan siihen patterikoneisto. Valitettavasti patterikoneiston vaihtaminen yleensä tarkoittaa myös, että kellon viisarit vaihtuvat ja se olisi tässä kellossa erittäin harmillista, koska nuo viisarit ovat iso osa kokonaisuutta. 









  Eikö olekin ihana? Minä en ainakaan tästä enää luovu, joten kuntoon se on saatava tavalla tai toisella!
              
                     Hauskaa viikonloppua kaikille, me lähdetään nyt saunomaan!

                                                                    -P

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Valoa ja varjoja



                             


                            

                           

                            



Viime päivät ovat olleet kovin harmaita, pimeitä ja tuulisia siitä huolimatta ihana ilta-aurinko on löytänyt kotiimme joka ikisenä iltana. On ihana katsella tuota valon ja varjon leikkiä seinillämme.
Talomme on rakennettu tontille juuri oikein päin, aamuisin saamme nauttia auringosta keittiössämme ja iltaisin olohuoneessa ja ruokailutilassa. 

Tämän viikon olen vain maannut flunssaisena viltin alla ja siksi olen pystynyt vain haaveilemaan uusista projekteista. Jospa pian sitä pääsisi tositoimiin, suunnitelmia ainakin riittää!

                                         Mukavaa viikon jatkoa kaikille! <3 

                                                                -P