maanantai 29. helmikuuta 2016

Räsymatto rakkautta


Eräs lukijani pyysi minua kuvaamaan räsymattojamme ja tässä vihdoin niistä juttua. Otan kiitollisena blogijuttuihini ideoita vastaan, itselle joku asia saattaa olla itsenselvyys eikä siitä tule edes mieleen kirjoittaa. Eli kertokaa rohkeasti jos tulee joku idea mieleen ❤️

Meillä kävi ihan mieletön tuuri sillä ostaessamme tämän talon, kuistin kaappi oli täynnä edellisen asukkaan kutomia upeita värikkäitä räsymattoja. Matot olivat vieläpä juuri pesulasta tulleita. Melkein kaikki räsymattomme siis "kuuluvat" tähän taloon ja minulla ei todellakaan ole mitään sitä vastaan. En oikeastaan keksi minkä muunlaisia mattoja tälläisessä vanhassa talossa voisi edes olla. Räsymatot ovat niin kauniita ja kun ne vielä on valmistettu vanhoista laadukkaista kuteista (eli vanhoista oikeasti kestävistä vaatteista ja lakanoista) niin ne ovat erittäin kestäviä voisi melkein sanoa ikuisia. Meidänkin matoilla alkaa olla ikää jo useampi kymmenen vuotta ja silti ovat täysin käyttökelpoisia. Toki käytönjälkiäkin näkyy, mutta se ei minua haittaa. 

Osa matoista on tarttunut mukaan kirpputoreilta ja huutokaupoista, mutta suurin osa on tosiaan talon alkuperäisiä mattoja.
Meillä on räsymattoja kaikkialla kodissamme, ainoastaan olohuoneessa ja alakerran vierashuoneessa on uudet matot. Olohuoneeseenkin ottaisin mielelläni räsymaton jos vaan löytyisi tarpeeksi suuri tai kaksi yhtä pitkää, jotka voisi laittaa rinnakkain. Olohuone mielestäni tarvitsee maton, joka kokoaa huonekalut yhteen. 

                     










                          








                                                                  -P

sunnuntai 28. helmikuuta 2016

"Lumpputreffit"


Tänään minulla oli ilo saada talo täyteen upeita naisia. Sain emännöidä ihania "lumpputreffejä". Mitkä tällaiset treffit sitten ovat? Treffien idea on lähtenyt Facebookin Rättei, lumpuile ja retroi-ryhmästä. Olemme perustaneet niin kutsutun paikallisjaoston lähialueen "lumppujen" kanssa, treffien perusajatus oli, että tavaraa vaihtaa omistajaa ilman kalliita postimaksuja. Vaihtaahan se tavara toki edelleenkin omistajaa, mutta ihaninta treffeissä minusta on tavata mahtavia samanhenkisiä ihmisiä. Voisiko ihanampaa sunnuntaita ollakaan, höpöttelyä ja herkkuja mahtavien ihmisten kanssa. 
Tässä teille kuvapläjäys meidän tapaamisestamme! Kiitos kaikille asianosaisille, otetaan pian uusiksi. 






                             




                                       Rentouttavaa sunnuntai-iltaa kaikille ❤️

                                                                     -P

lauantai 27. helmikuuta 2016

Minttuiset jakkarat


Nyt ne on valmiit, ihanat jakkarat nimittäin, elämää nähneistä jakkaroista kuoriutui todelliset kaunottaret. Olen todella tyytyväinen valitsemiimme maalinsävyihin, lisäksi olen tyytyväinen että jakkaroista ei tullut liian uuden näköisiä vaan ne näyttävät edelleen siltä, että niillä on ikää. 
Eiköhän ne kohta saa jo kolhujakin pintaansa, tykkään kun esineissä näkyy eletty elämä ja vuosien tuoma patina.
Useimmiten jätämme kirpputorilöytöihimme kolhut ja kulumat näkyviin. Joskus vain on tilanteita, kun ehostaminen on välttämätöntä ihan jo käytön kannalta. Nämä suloiset jakkarat pääsevät meillä heille kuuluviin tehtäviin ja nyt niitä on turvallista päivittäisissä askareissa käyttää, kun puuosat on uusittu ja ei tarvitse pelätä jalan menevän askelmasta läpi. 

                   


                              


                          


                        

Ihanat eikö vaan, minä olen ainakin aivan tohkeissani näistä ❤️ Ihanaa lauantaita-iltaa kaikille!

                                                               -P

keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Lempiverhot


Taas on se aika vuodesta, kun lempiverhoni pääsivät ikkunaan ja saavat koristaa olohuonettamme varmaankin taas syksyyn saakka. Täydellinen kuosi, täydelliset värit ja materiaali on vahvaa puuvillaa. Verhot ovat Kristiina Koskivuoren suunnittelemaa "Käräjäkivet" kangasta. Valmistaja on E.Helenius ja kangas on käsinpainettu.

Vaihdoin samalla muutaman koristetyynyn sohvalle. Nyt tuntuu olohuone taas kotoisammalta, valkoiset verhot alkoivat ahdistaa olivat ihan liian valjut. Talven pimeydessä ne tuntuivat hyvältä ajatukselta, mutta ei enää kun valo on alkanut lisääntymään. Jos ulkona ei paista aurinko, niin olohuoneessamme ainakin paistaa.

Enää tökkii tuo tapetti, muutamia hyviä vaihtoehtoja pyörii jo mielessä. Ajattelin nyt kuitenkin pelata varman päälle ja tilata tapettitalosta näytepalat ja katsella niitä muutaman viikon tuossa seinässä. Haluan olla varma valinnasta, ettei taas kohta ala ärsyttämään.  Vaikka ei sitä koskaan voi olla täysin varma, ei ainakaan tällä luonteella. Mieleni muuttuu niin vauhdilla, että en itsekään meinaa pysyä perässä.

  

  

  

                             

            


                                                                        -P

tiistai 23. helmikuuta 2016

Minttua jakkaraan


Huutokaupasta löytynyt porrasjakkara on odottanut jo pari vuotta kunnostusta, nyt vihdoin oli sen aika. Porrasjakkara oli heikossa kunnossa, vanhat askelmat oli tehty vanerista ja jakkara on ilmeisesti ollut ulkona säilytyksessä, vaneriset askelmat olivat pahasti turvonneet. Jakkaraan piti tehdä kokonaan uudet askelmat, tällä kertaa umpipuusta. Rungon maali oli hilseillyt pois ja se oli ruosteessa kauttaaltaan niin kuin varmasti kuvista näkyy. Tavallaan hienoa ajanpatinaa, mutta tulimme siihen tulokseen, että sitä oli meidän makuun vähän liikaakin. Niinpä päätettiin maalata myös runko, rungon väriksi valitsimme vaalean maalin sävy Y458 ja askelmat maalataan ihanalla minttuisella sävyllä Y370. 

Toinen kuvassa näkyvä jakkara saa samat sävyt pintaansa, siinä on hauska kokoontaittuva mekanismi. Tämä jakkara löytyi kirpputorilta pari kuukautta sitten ja maksoi vaivaiset 5€. Tämäkin oli aika ronskissa kunnossa, mutta eiköhän se siitä eheydy. 



                             







Nyt jo näyttää niin hyvältä, että eiköhän lopputulos miellytä silmääni. Meillä on tuolla kellarissa
aika viileää näin talvella ja kuivumisajat venyvät melko pitkiksi. Ainakin näin levottomalle ihmiselle
tuntuvat kohtuuttomilta ajoilta odottaa, no hyvää kannattaa odottaa. 

                                                               -P

maanantai 22. helmikuuta 2016

Kulhot hangessa


Upea auringonpaiste ja yöllä satanut uusi lumipeite, innostivat minut viemään valkopohjaiset
Finelin kulhot lumihankeen kuvattavaksi. Lumi heijastaa mahtavasti valoa. Olen niin innostunut kuvaamisesta, että mietin koko ajan uusia ja erilaisia tapoja kuvaamiseen. Enköhän minä 
jonain päivänä vielä opi valokuvauksen salat. Lainasin kirjastosta ison kasan valokuvausoppaita ja syksyllä olisi tarkoitus mennä valokuvauskurssille.
Tässä teille tämänpäiväisiä räpsyjäni minulle rakkaasta keräilykohteesta, ihanista Finelin kulhoista ❤️










Kulhojen kuviot vasemmalta oikealle Siniapila, Kirsikka, Ritari, Inca/kehäkukka, Tatti, Kehrä, Sydän, Vegeta, Villiruusu/Keltaruusu, Varpu, Tonttu, Sinivuokko, Joulukellot ja Sydän pienemmässä koossa. 
Kulhojen suunnittelija on Kaj Franck ja koristeet ovat Esteri Tomulan ja Raija Uosikkisen käsialaa. 

                                        Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! 
    
                                                              -P